Vihdoinkin sain Raamatun!

SHAANXI, Kiina – Li Xiaoni kasvoi kuunnellen Jumalan sanaa kirkossa, mutta hän tuli usein kotiin turhautuneena ja tuntien, että olisi voinut oppia enemmän. Hänen kirkkonsa on myös rohkaissut uskovia lukemaan Raamattua itse. Mutta Lillä ei ollut omaa Raamattua. Hän toivoi kovasti, että hänellä olisi oma kappale, jota hän voisi lukea ja johon voisi viitata.

Lin mukaan ”uskovat voivat rukoilla kotona ja käydä messussa, mutta Raamatun lukeminen omassa kodissa on edelleen harvinaista. En usko, että vanhempani ovat lukeneet paljon Raamattua.” Li selitti, että hänen kaltaisensa kolmekymppiset katolilaiset ja heidän viisikymppiset vanhempansa ovat pääosin maanviljelijöitä. Pitkään suurimmalla osalla heistä ei ollut Raamattua eivätkä he lukeneet sitä kotona taloudellisten olosuhteiden ja lukutaitotason vuoksi.

Kun Li sai oman Raamatun lokakuussa 2021, hän oli luonnollisesti innoissaan ja iloinen. ”Raamatun ansiosta voin nyt lukea pyhää sanaa säännöllisesti. Mihin tahansa lukuun tai sivulle käännänkin, siellä on aina kohtia, jotka koskettavat minua.” Li toivoo, että useammat uskovat lukisivat ja tutustuisivat Jumalan sanaan.

Li on kotoisin hurskaasta katolisesta perheestä, mutta hänen miehensä ei. Tämä on johtanut usein erimielisyyksiin ja ristiriitoihin sekä heidän uskossaan että muilla elämänalueilla. Hänen omat kokemuksensa ovat vakuuttaneet hänet siitä, kuinka tärkeää on kasvattaa lapsia kristillisessä uskossa: ”Haluan kylvää uskon siemenen poikieni sydämiin nyt ennen kuin on liian myöhäistä.”

Li muistuttaa poikiaan: ”Suurin aarre, jonka voin jättää teille, on se usko, jonka äitini jätti minulle, ja jota nyt välitän teille. Raamattu opettaa, että meidän tulisi etsiä ensin Jumalan valtakuntaa, ja sitten Herra huolehtii kaikesta muusta. Ja arjessamme, olipa se miellyttävää tai vaikeaa, meidän tulee jatkaa rukoilemista ja oppia noudattamaan Jumalan tahtoa ja hänen käskyjään.”

Siitä lähtien, kun Li sai ensimmäisen Raamattunsa, hän on lukenut Raamattua yhdessä kolmen poikansa kanssa. On ollut hetkiä, jolloin hän kokee lasten olevan kuuntelematta, mutta aina kun he reagoivat Raamatun sanomaan, Li on hiljaisesti tyytyväinen. ”He ovat ikään kuin lehmiä syömässä ruohoa. Heillä on Sana vatsassaan ja he pureskelevat sitä yhä uudelleen.”

Lillä on ollut myös hauskoja hetkiä Raamatun äärellä yhdessä lastensa kanssa. Kun hänen viisivuotias poikansa luki Raamattua ensimmäistä kertaa ja törmäsi kohtaan, jossa Eeva sanoo, ettei hyvän ja pahan tiedon puusta saa syödä eikä sitä saa koskea, Li kertoi: ”Poikani mietti hetken ja mutisi itsekseen: ’Jos siitä ei saa syödä, niin älä syö? Mikä siinä on niin vaikeaa?’”

Li jatkoi: ”Eräänä päivänä Raamattua lukiessamme poikani kysyi, mikä vaimo on. On aina hauskaa lukea Raamattua kolmen poikani kanssa. En muista, että minulla olisi ollut näin mielenkiintoisia keskusteluja äitini kanssa lapsena.”

Äskettäin hänen seitsemänvuotias poikansa yllätti Lin lausumalla Raamatusta tämän jakeen: ”Päivällä ei aurinko vahingoita sinua eikä kuunvalo yöllä. Herra varjelee sinut kaikelta pahalta, hän suojelee koko elämäsi.” (Ps. 121:6) Tuolla hetkellä Lin sydän täyttyi ilosta. Hän tiesi, että Sana oli kylvetty.