Muutosvoimana lukutaito: Kielen aseman vahvistaminen ja lukutaidon edistäminen on pitkäjänteistä työtä
Omakielisen Raamatun lukeminen on unelma, jonka eteen kannattaa tehdä töitä. Työ vaatii pitkäjännitteisyyttä, eikä mikään ole itsestään selvää.
Malawissa esimerkiksi on kauan vaikuttanut se, että valtakieltä Chichewaa on täytynyt käyttää kaikessa vuorovaikutuksessa. Opiskelu on ollut mahdollista ainoastaan Chichewalla ja englannilla. Pitkään vallinneen tilanteen jälkeen, muutos ei tapahdu hetkessä. On tehtävä töitä sen eteen, että ihmiset osaavat jälleen arvostaa omaa äidinkieltään ja nostettava ihmisten omanarvontuntoa. Malawin Pipliaseura on tehnyt yhteistyötä Mulako-Ellomwe -nimisen järjestön kanssa, jotta tietoisuus oman kielen merkityksestä lisääntyy ja uskalletaan opiskella myös omalla kielellä ja tulla lukutaitoluokkiin. Monien koulutustoimijoiden kiinnostus Pipliaseuraa kohtaan on kasvanut, koska se toimii ihmisten äidinkielellä.
Pipliaseura on kääntänyt materiaaleja, kuten Uuden testamentin ja koko Raamatun, lomweksi, mutta ihmiset eivä vielä osaa lukea niitä. Lomwenkielisen Raamatun julkaisu innosti, mutta vielä on tehtävä myös töitä tietoisuuden lisääntymiseen.
Malawin Pipliaseuran lukutaitotyön ohjelmajohtaja Wilfred Ngalawa näkee tulevaisuudessa myös myönteisiä signaaleja: ”Puhuessani varattomien raamattujakelunyhteydessä lomwenkielisestä lukutaitotyöstä usein hämmästytään ja innostutaan mahdollisuudesta osallistua omakieliseen lukutaito-opetukseen. Uskon, että halukkuutta oppia löytyy ja ihmisiä tulee mukaan, koska ohjelma on tullut jäädäkseen. Pysyvyys ja tietoisuuden nosto ovat keskiössä. Usein kyse on myös siitä, että löydämme oikeita johtajia.”
Tietoisuuden lisäämisessä kirkot avainasemassa
Kirkkojen sitoutuminen lukutato-ohjelmaan lomwe-alueella on tärkeää. Yhteistyön jatkumiseen panostetaan keskustelujen kautta ja tätä kautta esimerkiksi kirkot Mangochin alueella ovat auttaneet etsimään opettajia lukutaitoluokkiin.
Ohjelman onnistumisen ja luottamuksen kannalta on eritäin tärkeää, että lukutaitoluokkien johtajan ja ohjaajat ovat paikallisia. Sen lisäksi, kun kyse on naisten lukutaito-ohjelmasta, pyritään siihen, että naisia on hankkeessa johtavassa asemassa.
Minun intohimoni liittyy siihen, että työmme antaa ihmisille toivoa ja tukea. Haluan rohkaista heitä, älkää katsoko itseänne alaspäin. Jumala näkee teidät arvokkaina. Nostakaa päänne, te olette arvokkaita, teillä on paikka yhteisössänne. –Wilfred Ngalawa
Ihmisten on löydettävä kielensä uudelleen
Vähemmistökieliä puhuvien ihmisten on saatava rauhassa löytää oman kielensä uudelleen. Kauan vaietuista kielistä on alettava puhumaan ja lukutaitotyötä on promottava pitkäjännitteisesti. On erittäin tärkeää nähdä se, että omalla kielellä luettu ymmärretään syvemmin. Jos ihmiset osaisivat lukea lomwenkielistä Raamattua siitä voisi vähitellen tulla standardikieltä, jota käytetään laajemmin. On hyvä nähdä, että asian taustalla vaikuttaa se, että lukutaitoiset ovat oppineet lukemaan nimenomaan chichewaksi, koska se on koulukieli englannin ohella.
Pitkäjännitteistä työtä vie eteenpäin toivo: ”Odotamme mielenkiinnolla, mikä vaikutus on sillä, kuin täysin lukutaidottomat oppivat lukemaan kirjoittamaan. Mitä sitten tapahtuu, kun he lukevat myös Raamattua omalla kielellään?”, pohtii Ngalawa.
Toukokuussa 2021 lomwenkielisen opetuksen aloitti 170 henkilöä, joista naisia oli 158 ja miehiä 12. Kaikista heistä nollatasolta aloitti 105 ihmistä, tasolta 1 aloitti 65 eli heillä oli pieni tietämys lomwen kirjaimista. Kakkostasolla ei ollut vielä kukaan. Lomwenkielinen työ keskittyy syrjäseuduille ja naisiin, jotka eivät ole lukutaitoisia millään kielellä.
Jaonkielisistä opiskelijoista 1365 oli naisia ja 58 miehiä. Täysin nollatasosta aloitti 1198 oppilasta. He eivät siis olleet lukutaitoisia millään kielellä. Tasolta 1 aloitti 219 oppilasta eli he tunsivat kirjaimia ja osasivat tavata ja muodostaa tutuista asioista yksinkertaisia lauseita. Tasolta 2 oli 6 oppilasta aloittaessaan kurssin. He pystyivät lukemaan ja muodostamaan yksinkertaisia lauseita.