Mikä on Raamattu? -oppimissisältö rippikoulutyöhön

Tavoite:

Tutustuttaa rippikoululainen Raamattuun kirjana/kirjakokoelmana.

Osa 1: Mikä on Raamattu?
Osa 2: Raamattu, maailman luetuin ja käännetyin kirja.

Alue:

Suomi.

Tarvikkeet:

Huom! Työskentelyn ohjeistuksen ja kaikki tarvittavat materiaalit löydät kootusti tulostettavina PDF-dokumentteina tämän sivun lopusta.

• Rippikoulun oppimiskokonaisuus: PowerPoint-esitykset
• Tietokone
• Videotykki tai muu näyttö
• Rippikoululaisille Raamatut
• Paperia ja kyniä
• Tämän työskentelyohjeen PDF

Työskentelyn kulku

Työskentelyn kulku löytyy oppimiskokonaisuuden PowerPoint-esityksestä.

Tähän työskentelyohjeeseen on puolestaan koottu lisätietoja eri osioiden tavoitteista, suosituskestosta ja vaihtelevista suoritustavoista. Ohjeesta löytyy myös muutamia keskeisiä nostoja, joilla ohjaaja voi syventää rippikoululaisten oppimista.

 

1. Työskentely:

Mikä on Raamattu? – 45 minuuttia [diat 1–14]

A Virittäytyminen – 25 min [diat 2–6]

Virittäytymisen tavoitteena on johdattaa rippikoululainen oppimiskokonaisuuteen käymällä läpi tuttuja Raamatusta käytettyjä nimityksiä. Osion jälkeen rippikoululainen tunnistaa, mitä hän nyt Raamatusta ajattelee ja osaa lyhyesti selittää, millä muilla tavoin ihmiset ovat suhtautuneet Raamattuun.

Ohjaaja voi toteuttaa tehtävän eri tavoin. Yksi mahdollisuus on kirjoittaa Raamatusta käytetyt nimitykset paperille ja levittää paperit ympäri tilaa. Tehtävänannon jälkeen kukin rippikoululainen menee seisomaan sen paperin luo, jonka kokee tutuimmaksi nimitykseksi. Kun rippikoululaiset ovat löytäneet oman paikkansa, ohjaaja voi kiertää ryhmät läpi ja kysyä mikäli joku haluaisi vapaaehtoisesti kertoa tarkemmin, miksi seisoo juuri siinä kohdassa.

Huom. Mikäli toteutustapa tuntuu liian henkilökohtaiselta tai ei onnistu tässä vaiheessa ryhmäytymisprosessia, tehtävän voi suorittaa myös yleis- tai parikeskusteluna.

Kysymyksenasettelussa ei kannata olla liian tarkka. ”Tuttuus” voi tarkoittaa kullekin eri asioita. Rippikoululainen voi vastata sen mukaan, minkä nimityksen hän on itse aikaisemmin kuullut tai mitä hän henkilökohtaisesti ajattelee Raamatusta. Tehtävänannossa ei tarvitse määritellä tarkasti, miten rippikoululaisen tulisi kysymys ymmärtää, vaan antaa hänen itsensä päättää, miten haluaa siihen vastata.

Virittäytymisen lopuksi ohjaaja selittää lyhyesti, mitä merkityksiä nimityksien taustalla vaikuttaa [diat 3–6].

B Raamattu on kirjasto – 20 min [diat 7–13]

Osion tavoitteena on tutustuttaa rippikoululaiset Raamatun kertomuksiin ja taustoihin. Osion jälkeen rippikoululainen osaa lyhyesti selittää mikä Raamattu on ja yleistää minkälaisia kertomuksia se sisältää.

Ohjaaja voi esitellä aineiston koko rippikouluryhmälle perinteisen frontaaliopetuksen keinoin. Vaihtoehtoisesti ohjaaja voi jakaa aineiston pienryhmille (4–5 henkilöä) seuraavasti:

1. Mikä on Raamattu? [diat 8–9]

2. Uusi testamentti on kertomus Jeesuksesta ja varhaisesta kirkosta [diat 10–11]

3. Vanha testamentti on kertomus ihmisen ja Jumalan välisestä suhteesta [diat 12–13].

Pienryhmien tehtävänä on etsiä aiheesta lisätietoa annetun aineiston lisäksi. Rippikoululaiset voivat käyttää puhelimia ja muita saatavilla olevia tiedonhakumenetelmiä. Lopuksi pienryhmä tekee aiheesta esitelmän (posteri, esitys tms.), jonka esittävät muille ryhmille.

Huom. Vaihtoehtoinen suoritustapa vie vähintään 45 minuuttia ja vie pidemmän aikaa kuin ensisijainen suoritustapa (20 min).

 

2. Työskentely:

Raamattu on maailman luetuin ja käännetyin kirja [diat 15–26]

A Virittäytyminen – 15 min [diat 16–18]

Virittäytymisen tavoitteena on perehdyttää rippikoululainen käyttämään Raamattua. Osion jälkeen rippikoululainen osaa etsiä oikean raamatunkohdan, koska hän ymmärtää Raamatun viittausjärjestelmän.

Huom. Parityöskentelyn voi suorittaa kilpailumuotoisena parien välillä, mikäli ohjaaja arvioi sen turvalliseksi, eikä se vahingoita ryhmäytymisprosessia.

Parityöskentelyn oikeat vastaukset:

• Ap.t. 13:25 (kenkä)
• 1. Moos. 2:6 (vesi)
• Ef. 2:20 (kivi)
• 2. Sam. 23:4 (ruoho)

 

B Maailman luetuin kirja – 20 min [diat 19–22]

Osion tavoitteena on tehdä raamatunlukemisesta mielekästä. Osion jälkeen rippikoululainen osaa tarkastella Raamatun kertomuksia niin, että tunnistaa sieltä asioita ja teemoja, jotka ovat relevantteja nykylukijan kannalta.

Tarvittaessa ohjaaja voi laajentaa ryhmien vastauksia seuraavasti (kts. alla), jos ne eivät ole tehtävän purussa käyneet ilmi. Tarkoituksena on, että rippikoululainen voisi havaita syvemmällä vaikuttavan ihmisen asenteen, ei ainoastaan ulkoista tekoa. Asenteet ovat niitä asioita, jotka tekevät Raamatun lukemisesta mielekästä ja raamatunteksteistä sovellettavia tähän päivään. Raamatun kertomus ensimmäisistä ihmisistä (1. Moos. 3:1–24) on esimerkki tällaisesta tekstistä, jossa ihmiselämän peruskysymykset tulevat esille.

Minkä virheen ihmiset tekivät?

• Teko: Ihmiset söivät hedelmän (jae 6)
• Asenne: Ihminen pyrki olemaan ylivertainen tietäen hyvän ja pahan (jae 5)

Mitä seurauksia ihmisille koitui?

• Teko: Nainen joutuu synnyttämään kivulla (jae 16); Mies joutuu raatamaan ruoan eteen (jakeet 17–19); Ihminen karkotetaan puutarhasta (jae 23)
• Asenne: Ihmiset menivät piiloon Jumalalta (jae 8); Ihmiset syyttivät toisiaan (jae 12). Ihmiset kokivat häpeää ei ainoastaan alastomuudesta, vaan siitä, että olivat rikkoneet Jumalan tahtoa vastaan.

Huom.! Ohjaaja voi muistuttaa, että häpeä ei ole sama asia kuin syyllisyys. On myös tärkeää antaa rippikoululaiselle mahdollisuus kertoa asioita, jotka ärsyttävät tekstissä (esim. korostuneet sukupuoliroolit). Näistä aiheista voi käydä keskustelua erityisesti dian 19 äärellä.

 

Maailman käännetyin kirja – 10–15 min [diat 23–27]

Osion tavoitteena on tutustuttaa rippikoululainen lyhyesti raamatunkäännöstyön tilaan. Osion jälkeen rippikoululainen ymmärtää, että raamatunkäännöstyö on lähetystyötä, joka tukee paikallisten vähemmistökansojen omaa identiteettiä ja kieltä.

• Video: Raamatunkääntäminen muuttaa maailmaa [dia 25]

Ensimmäinen Uusi testamentti suomeksi ilmestyi Mikael Agricolan kääntämänä vuonna 1548. Millaisia vaikutuksia Agricolan työllä on ollut suomalaisille? (mm. kirjakieli > oman suomalaisen vähemmistökansamme identiteetin vahvistuminen, lukutaito > suomalaiset nykyään maailman lukutaitoisin kansa)

Saavutettavuus-tilastosta [dia 26] voi tehdä monia huomioita, kuinka monelle kielelle Raamatun tekstiä on käännetty ja kuinka moni pystyy lukemaan Raamattua omalla kielellään.

Mielenkiintoisin huomio liittynee raamatunkäännöstyön tilaan. Yli puolille maailman kielistä (3852 kieltä, vuonna 2021) ei ole käännetty mitään raamatuntekstiä. Näitä kieliä puhuu kuitenkin 219 miljoonaa ihmistä. Toisin sanoen vuonna 2021 vain n. 3 % maailman ihmisistä ei edes teoriassa ole pystynyt lukemaan mitään raamatuntekstiä osaamallaan kielellä.

Raamatunkäännöstyö on siis kesken, koska koko Raamattu on teoriassa vain 5,8 miljardin ihmisen luettavissa. Lisäksi kielet kehittyvät ja myös Raamatun kieli vanhenee. Siksi Raamatusta tehdään yhä uusia käännöksiä, kuten suomenkielinen Uuden testamentin käännös UT2020. Tuoreet käännökset auttavat varmistamaan, että myös uudet sukupolvet ymmärtävät tekstiä ja pystyvät omaksumaan sitä.