Kuulumisten vaihtoa Nagalandissa – Leikki ja keskustelu

Tavoite:

Ymmärtää eri kulttuureissa ilmeneviä tapoja ja niissä piileviä merkityksiä sekä tulla sitä kautta tietoiseksi myös suomalaisen kulttuurin ominaispiirteistä.

Alue:

Koillis-Intia, Suomi

 

1. Johdanto (5 min)

Kerrotaan osallistujille, että Intia on valtio, jonka sisällä voi ajatella olevan monta maata, joissa on useita uskontoja ja puhutaan yli neljääsataa eri kieltä. Nagaland on yksi Intian osavaltio, jossa asuu nagakansoja. Nagakansat puhuvat erilaisia kieliä. Vaikka Intiassa suurin osa ihmisistä on uskonnoltaan hinduja, niin Nagalandissa valtaosa on kristittyjä, aivan kuten Suomessakin suurin osa on kristittyjä.

Suomen Pipliaseura on järjestö, joka kääntää Raamattuja eri kielille. Se tukee myös Intian Pipliaseuran työtä, jonka tavoitteena on kääntää Raamattu sellaisille paikallisille kielille, joita meillä ei ole välttämättä koskaan kuultukaan, kuten Nagalandissa nokte, chokri ja khesa.

 

2. Leikki ”Kuulumisten vaihtoa Nagalandissa” (n. 10 min)

(Työskentelyn voi toteuttaa myös siten, että ensin keskustellaan erilaisista tervehtimisen tavoista ja tervehtimisleikki otetaan vasta sen jälkeen)

• Osallistujat kävelevät tilassa, kunnes sattuvat toisen osallistujan kohdalle.
• Osallistujat tervehtivät toisiaan
• Ensin toinen kysyy toiselta: ”Mihin olet menossa?”
• Toinen keksii vastauksen, joka ei ole totta.
• Sitten hän kysyy toiselta: ”Mihin sinä olet menossa?”
• Hänkin keksii vastauksen omasta päästään.
• Seuraavaksi kysytään: ”Mitä olet syönyt tänä aamuna?”
• Riippumatta siitä, mitä hän on oikeasti syönyt, toinen vastaa syöneensä sitä ruokaa, mikä on hänen lempiruokansa.
• Sama kysymys toistetaan toisin päin. Äsken vastannut kysyy: ”Mitä sinä olet syönyt tänä aamuna?”
• Toinen vastaa syöneensä sitä, mikä on hänen lempiruokansa.
• Kun keskustelu on käyty, liikutaan tilassa eteenpäin ja tervehditään seuraavaa osallistujaa.
• Ohjaaja päättää leikin, kun jokainen on saanut vaihtaa kuulumisia muutamien ihmisten kanssa.

(Kysymykset voi kirjoittaa esille muistin virkistämiseksi)

 

3. Syventäminen (n. 10-15 min)

Eri puolilla maailmaa on erilaisia tapoja kohdata toisia ihmisiä. Perehdytään seuraavaksi siihen, miten Nagalandissa tervehditään.

Ensinnäkin Nagalandissa ei ole kohteliasta ohittaa ihmistä tervehtimättä. Miten asia on teidän mielestänne Suomessa? Voiko toisen ihmisen ohittaa tervehtimättä? Millaisessa tilanteessa?

[Aikaa keskustelulle]

 

Nagalandissa ihmiset tervehtivät myös tuntematonta. Tuntematon voi vastata tervehdykseen omalla kielellään, vaikka kysyjä ei sitä ymmärtäisi. Vaikka suomeksi. Tosin sitä ehkä hieman ihmeteltäisiin, koska se on kieli, jota kukaan ei ole koskaan kuullut.

Nuoren ihmisen pitää ehtiä tervehtimään vanhempaa ensin. Vanhemman ihmisen ei kuulu puhua ensin. Jos näin käy, se on huonoa käytöstä nuoremman ihmisen puolelta.

Miten asian laita on Suomessa? Onko sääntöjä siitä, kuka tervehtii ensin?

[Aikaa keskustelulle]

 

Kohteliaita tervehdyksiä ja pieniä keskustelunaiheita Nagalandissa ovat: ”Hei, mitä kuuluu? Mitä olet syönyt? Miten voit?”

Miten teidän mielestänne Suomessa tavataan aloittaa keskustelu, kun kohdataan toinen ihminen?

[Aikaa keskustelulle]

 

Vaikka Nagalandissa kuuluu pysähtyä tervehtimään toisia ihmisiä, juttelusta ei ole tarkoitus tulla pitkää keskustelua. Kysymykseen ”Mitä kuuluu?” ei yleensä tavata vastata. Se on vain tapa tervehtiä.

Miten Suomessa on? Vastataanko yleensä kysymykseen ”Mitä kuuluu?” ja jos vastataan, niin millaisia vastauksia siihen voi saada?

[Aikaa keskustelulle]

 

Nagalandissa muut kysymykset esitetään ja niihin vastataan lyhyesti. Kohdatessa kysymys voi olla: ”Mihin sinä olet menossa?” Siihen voi vastata mitä vain. Kysyjä ei odota, että siihen vastattaisiin niin kuin asia oikeasti on.

Sen jälkeen keskustelu voi mennä vaikkapa näin:

Toinen kysyy: ”Oletko jo syönyt?”

Minä vastaan: ”Kyllä, minä olen syönyt.”

Toinen kysyy: ”Mitä sinä söit?”

Minä vastaan. ”Minä söin lihaa.”

Tähänkään kysymykseen ei odoteta todellista vastausta. Jos ihminen vastaisi syöneensä aamulla perunaa, kaalta tai muita kasviksia, se herättäisi kysyjässä huolta. Hän saattaisi alkaa ihmetellä, että tarvitseeko toinen apua, kun hänellä ei ole varaa kunnolliseen ruokaan. Siksi kohtelias vastaus kysymykseen on kertoa syöneensä lihaa, vaikka ei olisikaan syönyt ja vaikka ei edes pitäisi lihasta. Liha on hyvä asia ja kertoo siitä, että vastaajan asiat ovat hyvin.

Mitä ajatuksia herää tällaisesta kuulumisten vaihtamisen tavasta?

[Aikaa keskustelulle]

 

4. Lopuksi (5 min)

Kerrotaan lopuksi, että tällaisessa kuulumisten vaihdossa ei ole kysymys valehtelemisesta, vaan kohteliaisuudesta. Monesti Suomessakin saatetaan vastata kysymykseen ”mitä kuuluu?”, että ”hyvää”, vaikka asiat olisivat surkeasti ja olisi paha mieli. Silloin ei haluta huolestuttaa kysyjää omilla murheilla. Nagalandissa se on vähän samanlaista kuulumisten vaihtoa, kun kysytään ”Mitä olet syönyt tänä aamuna?” ja vastataan, että ”lihaa”. Silloin ei haluta huolestuttaa kysyjää. Kuulumisten vaihtaminen on tapa huomioida ja kohdata toinen ihminen sekä kunnioittaa häntä osoittamalla muutamilla kysymyksillä olevansa kiinnostunut toisesta. Sillä, mikä on keskustelun sisältö, ei ole niin suurta merkitystä. Tärkeintä on pysähtyä hetkeksi ja huomioida toinen ihminen.