Tiedote: Vanhan testamentin suomentaminen alkanut
Suomen Pipliaseura on aloittanut tammikuussa 2022 Vanhan testamentin kääntämisen alkukielestä suomen kielelle. Käännöshanke kestää arviolta vuoteen 2028 saakka. Psalmit julkaistaan erikseen jo aiemmin, näillä näkymin vuonna 2023.
Vanhan testamentin kääntäminen on jatkoa vuosi sitten julkaistulle UT2020-käännökselle. VT28-käännös noudattaa samoja käännösperiaatteita, ja myös se käännetään ensisijaisesti mobiilikäyttäjille.
”Tämä on tuore uusi, käyttäjälähtöinen lähestymistapa. Emme tee Vanhan testamentin käännöstä painettua kirjaa ajatellen vaan oikeastaan niin kuin tekstin alkuperäiset vastaanottajat sen kokivat, kuulluksi, ja myös moniulotteiseksi käyttöliittymäksi, jossa tieto on helposti etsittävissä ja kerroksellista”, kuvailee VT28-ohjausryhmän jäsen, professori Jutta Jokiranta.
Kääntäjät ja ekumeeninen ohjausryhmä nimetty
Kääntäjät, eksegetiikan asiantuntija TT Hanna Vanonen ja kieliasiantuntija FT Tuomas Juntunen ovat jo tammikuun ajan suomentaneet ensimmäiseen käännösjaksoon valittuja Ruutin, Joonan ja Esterin kirjoja. Elokuussa 2022 aloittaa rinnakkain toinen kääntäjäpari, eksegetiikan asiantuntija TT, FM Kirsi Valkama ja kieliasiantuntija FT Katja Seutu. He keskittyvät Psalmien kääntämiseen. Kaikki kääntäjät ovat hankkeessa Pipliaseuran työntekijöitä.
Ekumeeniseen ohjausryhmään kuuluu kolme Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nimeämää edustajaa sekä yksi ortodoksisen kirkon, yksi katolisen kirkon ja yksi Suomen vapaakristillisen neuvoston edustaja. Lisäksi ohjausryhmässä on suomen kielen asiantuntija yliopistosta. Ekumeenisen ohjausryhmän jäsenet ovat: Vanhan testamentin ja lähialojen tutkimuksen professori Jutta Jokiranta (ev.lut.), hiippakuntadekaani dosentti Marko Marttila (ev.lut.), raamattuteologian kouluttaja TM Mika Aspinen (ev.lut.), TT Juho Sankamo (kat.), isä Hariton (TM Kari M. Räntilä, ort.), Th.M. Esa Hyvönen (SVKN) ja suomen kielen professori Hanna Lappalainen.
Ekumeenisen ohjausryhmän tehtävänä on hyväksyä käännösperiaatteet ja linjata käännösratkaisuja kääntämisen edetessä. Ohjausryhmän keskeisintä työtä käytännössä on jokaisen käännösjakson kommentointi ja yhdessä käytävät keskustelut sopivien käännösratkaisujen löytämiseksi. Tutkimuksessa saadaan myös jatkuvasti uutta tietoa Vanhan testamentin alkukielisistä teksteistä. VT28-hankkeen ekumeenisen ohjausryhmän yhtenä keskeisenä tehtävänä onkin heti aloitusvaiheessa määritellä, mihin alkukielen teksteihin Vanhan testamentin käännöstyö perustuu.
Hankekokonaisuuden vetovastuu on Pipliaseuralla. Pipliaseura myös viimeistelee käännöstekstin ja päättää lopullisista sanamuodoista. Pipliaseuran hallitus vahvistaa käännöksen. Pipliaseurasta hankkeessa ovat: FM Terhi Huovari, hankkeen vetovastuu; TT Seppo Sipilä, raamatunkääntämisen ohjaus; TM Antti Siukonen, tekniset ratkaisut ja TT Markku Kotila, ohjausryhmän pj.
Kääntämistä ohjaavat sovitut käännösperiaatteet
Kääntämistä ohjaavat jo UT2020-käännöksen yhteydessä linjatut käännöstyön periaatteet, käännöksen mobiilikäyttö sekä se, että suomennoksen muotoilussa otetaan huomioon vastaanottajien kielentaju. Kääntäminen on suunniteltu vaiheittain niin, että tekstikokonaisuudet etenevät kääntämisen kannalta sopivassa järjestyksessä ja laajuudeltaan sopivissa jaksoissa.
Ohjausryhmän ja Pipliaseuran yhteisiä, päivän kestäviä tapaamisia on vuosittain neljästä viiteen. Ohjausryhmä pääsee aloittamaan konkreettisen palautteenannon helmikuun puolivälissä, kun ensimmäinen käännösjakso siirtyy kääntäjiltä kommenttikierrokselle. Jokainen käännösjakso testataan myös tavallisilla lukijoilla. Lukijapalautteella varmistetaan, että uusi suomennettu teksti ja lukijoiden kielentaju kohtaavat. Lukijapalaute vaikuttaa siten läpi prosessin tekstien viimeistelyyn.
Miksi käännetään uudestaan?
– Uuden käännöksen avulla vahvistetaan raamatuntekstin ymmärrettävää ilmaisua sekä lisätään kiinnostusta Raamattua ja sen sanomaa kohtaan. Hanke tukee merkittävällä tavalla ihmisten hengellisen elämän hoitamista ja edistää näin kirkon perustehtävän toteuttamista, linjasi evankelis-luterilaisen kirkolliskokouksen talousvaliokunta lausunnossaan viime syksynä.
Tiedämme, että kieli muuttuu ja Raamatun kieli sen mukana. Uudessa Vanhan testamentin käännöksessä tavoitellaan ymmärrettävyyttä mutta ollaan samalla uskollisia alkutekstien merkityksille ja tyylille. Käännöksiä tarvitaan myös erilaisiin tarkoituksiin. Vanhan testamentin käännös alkukielestä on ensimmäinen mobiilikäyttäjille tehty Vanhan testamentin käännös, myös maailmanlaajuisesti.
UT2020-käännös on jo osoittanut, että tuoreesti ja tarkasti käännetylle raamatuntekstille on mobiilikäyttäjien keskuudessa kysyntää. UT2020-käännöksellä on yli puoli miljoonaa käyttäjää Raamattu.fi-palvelussa ja Piplia-sovelluksessa. On myös edistyksellistä, että jo käännösvaiheessa tekstin muotoilussa kiinnitetään huomio siihen, että teksti toimii myös ääneen luettuna sekä kuunneltuna. UT2020-äänikirjaa ovat kuunnelleet myös ihmiset, joille painettu Raamattu ei ole ennestään ollut kovin tuttu.
Lisätietoja
Suomen Pipliaseura
Markku Kotila, toiminnanjohtaja, markku.kotila@piplia.fi, puh. 010 838 6512
Terhi Huovari, viestintä- ja varainhankintajohtaja, terhi.huovari@piplia.fi, puh. +358 40 546 9016
VT28 tekijät
Pipliaseura: hankkeen vetovastuu FM Terhi Huovari, raamatunkääntämisen ohjaus TT Seppo Sipilä, tekniset ratkaisut TM Antti Siukonen, ohjausryhmän pj. TT Markku Kotila. Kääntäjinä eksegetiikan asiantuntija TT Hanna Vanonen ja kieliasiantuntija FT Tuomas Juntunen. Elokuussa 2022 aloittaa toinen kääntäjäpari, joka keskittyy Psalmien kääntämiseen: eksegetiikan asiantuntija TT, FM Kirsi Valkama ja kieliasiantuntija FT Katja Seutu.
Ekumeeninen ohjausryhmä: Vanhan testamentin ja lähialojen tutkimuksen professori Jutta Jokiranta (ev.lut.), hiippakuntadekaani dosentti Marko Marttila (ev.lut.), raamattuteologian kouluttaja TM Mika Aspinen (ev.lut.), TT Juho Sankamo (kat.), isä Hariton (TM Kari M. Räntilä, ort.), Th.M. Esa Hyvönen (SVKN) ja suomen kielen professori Hanna Lappalainen.