#rauha: Mistä olet pois?
Oletko koskaan yhtäkkiä muistanut jotakin kaukaa menneisyydestä ja alkanut miettiä sen syvempää tarkoitusta?
Minulle kävi niin hiljattain. Muistin oman ylioppilasjuhlani ja kuinka esitimme siellä kappaleen, joka kertoi matkasta kotiin. Se oli erikoinen valinta ottaen huomioon, että olin lähdössä maailmalle, nimenomaan pois kotoa.
Elämä kaupungissa oli aluksi ihanaa. Ei mennyt kuitenkaan kauan, kun juuret alkoivat vetää vahvasti kotiin. Mielen valtasi rauhattomuus. Kotoa lähtemisestä on tullut joka kerta vaikeampaa ja ikävä paisunut välillä niin isoksi, että sattuu. Olen ymmärtänyt, ettei tunnetta kodista synny koskaan muualla.
Mitä pidempiä aikoja olen poissa, sitä enemmän murehdin. Ajattelen, että minun pitäisi olla suojelemassa mittaamattoman arvokasta ympäristöämme ulkopuolisilta paineilta. Ajattelen, että järvet, metsät ja tunturit tarvitsevat minua, jotta ne voisivat olla yhtä tärkeitä myös jälkipolville.
Poissa ollessani olen levoton. Yritän etsiä jotain, joka muistuttaisi vähän kodista – ehkä paikkaa tai ihmistä, joka toisi edes vähän siitä onnesta. Rauhattomuus syntyy myös väliaikaisuuden kokemuksesta. Olen ollut kuin pitkällä retkellä maailmalla enkä voi asettua, koska tiedän etten voi jäädä. Muiden saamelaisten kanssa kaupunkiympäristössä jutellessa tulen usein sanoneeksi vuoi go livččen Sámis eli olisinpa Saamenmaalla.
Vahva sidos paikkoihin tulee kulttuuristamme. Saamelaisten suhde paikkoihin on edelleen erityinen, vaikka kaupungistuminen koskettaa myös kansaamme. Suurin osa Suomen puolen saamelaisista asuu nykyisin saamelaisalueen ulkopuolella, mutta vahva yhteys paikkoihin on säilynyt. Koti ei tarkoita vain omaa kotitaloa vaan tuttuja paikkoja; ehkä synnyinpaikkaa, suvun maita, vesiä, kyliä tai muinaisia asuinpaikkoja. Kun emme ole siellä, olemme poissa. Pohjoissaamenkielellä kotipaikkaa tiedustellaankin gos leat eret eli mistä olet pois.
Olemme kuin suuren palapelin palasia; jokainen meistä kuuluu isoon kuvaan. Muutaman palan puuttuminen tekee kokoamisesta hankalaa, mutta ei mahdotonta. Palasta voi sovittaa toiseen palapeliin ja se voi näyttää sopivankin, muttei koskaan täydellisesti. Pala asettuu kunnolla paikalleen vain sen omaan paikkaan.
Minä kuulun paikkaan nimeltä Sápmi – Saamenmaa, kuten sukupolvet ennen minua ja minun jälkeeni. Siellä voin olla rauhassa ja niin onnellinen, että itkettää. Ymmärrän, että ylioppilasjuhlan kappalevalinta osui enemmän oikeaan kuin moni muu asia elämässäni; olen koko ajan ollut matkalla kotiin.
Anni Koivisto
Kirjoittaja on yhteiskunnasta kiinnostunut utsjokinen, joka työskentelee opiskelijoiden paremman huomisen puolesta ja rakastaa kotia.
#Syvemmälle
Psalmi 104
1. Moos.1
Mistä paikasta sinä olet pois?
Teksti on osa Suomen Pipliaseuran julkaisemaa #rauha-materiaalia.
Koko materiaalin voit ladata pdf-muodossa tästä: #rauha. Rauha-materiaali on myös Piplia-sovelluksen lukuohjelmana.