Kun psalmi pyytää, evankeliumi vastaa 

Lempipsalmini (Ps. 88:14–15) on epätoivoisen rukous Jumalalle:
Mutta minä huudan sinua, Herra, heti aamulla nousevat rukoukseni eteesi. Herra, miksi olet hylännyt minut, miksi kätket minulta kasvosi? 

Psalmin jakeet eivät kuitenkaan kutsu ihmistä lamaantumaan vaan pyhiinvaeltamaan. Mutta mistä ihminen tietää olevansa oikealla tiellä? Vastaus voisi löytyä Luukkaan evankeliumista. 

Pääsiäisen jälkeen kaksi opetuslasta oli matkalla Jerusalemista Emmauksen kylään. Heidän seuraansa lyöttäytyi mystinen muukalainen, joka vaikutti autuaan tietämättömältä viime päivien dramaattisista tapahtumista. 

Heidän kulkiessaan mies alkoi selittää opetuslapsille, mitä Jeesuksesta oli kirjoituksissa sanottu, hän avasi heidän silmänsä näkemään Kristuksen kärsimyksen salaisuuden. Perillä Emmauksessa opetuslapset tunnistivat muukalaisen Jeesukseksi ja totesivat tämän kadottua: ”Eikö sydämemme hehkunut innosta kun hän kulkiessamme puhui meille ja opetti ymmärtämään kirjoitukset?” (Luuk. 24:32) 

Kuvaus Emmauksen tiestä on pyhiinvaeltamisen miniatyyrikuvaus, matka hämmennyksestä ja epätoivosta kohti ymmärrystä, kertomus hengellisen inspiraation syttymisestä. Pyhiinvaeltaessaan jokainen ihminen palaa takaisin Emmauksen tielle. 

Oman elämäni vaikuttavimpiin pyhiinvaelluksiin kuuluvat kaksi matkaa Athos-vuorelle. On ihmeellistä astua yöllä pimeään kirkkoon, jossa palaa vain muutama lampukka. Himmeä öljylamppu valaisee lukupulpettia, jonka ääressä yksi munkeista aloittaa hiljaisen rukousmutinansa. Sähkövaloja kirkoissa ei ole. 

Kerran jututin taidemaalarituttavaani, joka sanoi, että vanhoja öljyvärimaalauksia tulisi aina katsella kynttilänvalossa. Sähkövalo oli kuollutta valoa. Vain kynttilän elävä valo herätti maalaukset täyteen hehkuun. 

Vanhojen mestarien maalauksissa valo kulkee kymmenien päällekkäisten lasuurien läpi, kimpoaa maalauksen valkeasta pohjasta ja heijastuu läpikuultavien kerrosten läpi takaisin katsojan silmään. Näin päällekkäin maalatut värit sulautuvat toisiinsa uudenlaiseksi kokemukseksi. 

Jotain samanlaista opetuslapset kokivat Emmauksen tiellä. Kristuksen elävä valo säteili historian läpi ja sai irrallisilta tuntuvat tapahtumat sulautumaan yhteen, sytytti heidän mielessään uuden ymmärryksen. Se sai miesten sydämet hehkumaan innosta.  

Kaiken hälyn ja elämän monimutkaisuuden keskellä on joskus vaikea tietää mihin kulkea, mutta lopulta vastaus on yksinkertainen: kun sydämemme hehkuu innosta, olemme psalmien kutsumalla tiellä. Sellaisina hetkinä valo kulkee lävitsemme. 

teksti: Joel Haahtela

Kirjailija Joel Haahtela kirjoittaa tämän vuoden raamattumietiskelyt Piplia-lehteen.
Lue Piplia-lehti verkossa tai tilaa maksutta kotiisi