Hengellinen inventaario
…minulla ei ole jäljellä kuin kourallinen jauhoja ruukussa ja vähän ruokaöljyä pullossa. 1. Kun. 17:12
Sarpatin leski puhui totta: ruokakomero ammotti tyhjänä. Mutta jotakin muuta hänellä oli enemmän kuin minulla. Hänellä oli häkellyttävä luottamus Jumalaan. Profeetta Elia eli kädestä suuhun, vailla huomisen huolta. Tyytyväinen ja kiitollinen ihminen on vähän tyhmä, yksinkertainen. Niin me salaa ajattelemme. Älykäs ihminen on kriittinen, huomaa epäkohdat, valittaa ja varautuu aina pahimpaan, eikö?
– Sinä huolehdit ja hätäilet niin monista asioista, moitti Jeesus Marttaa. Me kaikki, joita sisäinen martta riepottaa, voisimme pysähtyä katselemaan: Miltä näyttää jauhoruukkuni, öljypulloni? Mitä minulla on jäljellä?
Lehdissä ja Internetissä on suosittuja Testaa itsesi, millainen olet! -pikatestejä. Lutherin selitys jokapäiväisestä leivästä on oiva hengellinen testi. Lue sitä hitaasti, mietiskellen, rukoillen. Anna kuvien nousta mieleesi. Laita rasti ruutuun, jos huomaat asian olevan kohtuullisen hyvällä tolalla.
Luther: ”Jokapäiväinen leipä tarkoittaa kaikkea, mitä ruumiimme ravinnokseen ja muuten välttämättä tarvitsee. Siihen kuuluvat:
( ) ruoka, juoma. Mitä söin tänään, jäikö jääkaappiin ja pakastimeen jotakin…
( ) vaatteet, kengät. Onko minulla päällepantavaa talveksikin…
( ) koti, pelto. Onko minulla osoite, nukunko sängyssä yöni, mitä ikkunoista näkyy…
( ) karja, raha, omaisuus. Saanko laskuni maksetuiksi…
( ) kelpo aviopuoliso, kunnolliset lapset. Tai sisarukset, vanhemmat, muut läheiset…
( ) kunnollinen palvelusväki, kunnolliset ja luotettavat esimiehet. Saanko tai sainko tehdä työtä…
( ) hyvä hallitus, suotuisat säät, rauha, järjestys, kunnia. Millaista on elää Suomessa…
( ) terveys. Mihin kykenen, mikä on mahdollista…
( ) hyvät ystävät, luotettavat naapurit. Onko minulla heitä…
( ) ja muu sellainen. Kuuluuko vielä muutakin hyvinvointiini…
Saitpa pisteitä 1 tai 10, tulosta tulkitaan näin: ”Me pyydämme tässä rukouksessa, että hän auttaisi meitä käsittämään tämän ja vastaanottamaan jokapäiväisen leipämme kiitollisina.” Sekä Sarpatin leskelle että Sinulle kaikki tulee Jumalalta – tai sitten sait kaiken itse aikaan. Kumpi on iloisempaa elämää? Keksin sanaleikin: Kun on varakas, on varaa elää omassa varassa. Jumala joutaa turhana pois. Mutta jos saan sisäisen vararikon armon, silloin opin rukoilemaan pyhässä huolettomuudessa:
Minä olen köyhä ja avuton,
mutta sinä, Herra, pidät minusta huolen. Ps. 40: 18
Teksti: Liisa Seppänen