Diktaattorien pahin vihollinen

Aleksei Navalnyiä on kutsuttu Putinin pahimmaksi viholliseksi. Reilu vuosi sitten vankilassa kuollut venäläinen oppositiojohtaja olikin monin tavoin maansa presidentin vastakuva. Siinä missä Putin hajottaa ja hallitsee saadakseen nimensä historiankirjoihin, Navalnyi halusi palvella kansaa. Vanha Vladimir piilottelee palatsissaan ja marssittaa satojatuhansia kansalaisiaan tykinruoaksi. Navalnyi puolestaan palasi vapaaehtoisesti Venäjälle herättyään puolikuolleista Putinin junaileman myrkytyksen jälkeen. Hän tiesi tekonsa riskit, mutta ilmeisesti uhrautui muiden venäläisten vuoksi. 

Filippiläiskirjeessä Paavali kehottaa uskovia tavoittelemaan toisten parasta oman edun ja turhan kunnian etsimisen sijasta (Fil. 2:3–4). Pahimmillaan turhan kunnian himo ajaa polkemaan muiden ihmisyyden. Arkisemmin se ilmenee vaikkapa oman älyn tai ulkonäön korostamisena työpaikalla tai somessa. 

Itsekkään ihmisen vastakuvaksi Paavali piirtää Jeesuksen, joka ei ”tarttunut oikeuteensa olla Jumalan vertainen” vaan ”tyhjensi itsensä täysin ja omaksui orjan osan” (Fil. 2:6–7). Tyhjentymiseksi käännetty kreikan verbi (kenoó) on antiteesi turhalle tai tyhjälle kunnialle (kenodoksia). Jeesus luopui jumalallisesta kunniasta, joka hänelle kuului. Kunniasta, jota ihminen jo paratiisissa havitteli, vaikka se ei meille kuulu. 

Kristuksen mallin mukainen uhrautuminen ei ole huomiohakuista uhriutumista tai manipuloinnille alistumista. Se on rakkauden motivoimaa ja harkittua luopumista itselle kuuluvasta hyvästä toisten vuoksi. 

Uhrautuminen on vaikeaa, mutta vaikuttavaa. Navalnyin esimerkki rohkaisi tuhannet venäläiset kaduille osoittamaan mieltään rangaistuksen uhallakin. Kristuksen uhri on vuosisatojen ajan vahvistanut miljardeja ihmisiä seuraamaan häntä joskus jopa kuolemaan asti. 

Tässä ajassa uhrautuva rakkaus ei aina tuota toivottua hedelmää. Idässä ei näy aurinkoa ehkä pitkään aikaan. Oliko Navalnyin uhrautumisesta lopulta hyötyä? 

Jeesuksen uhrilla on sen sijaan ikuinen vaikutus. Paavali kirjoittaa, että Jumala korotti Kristuksen ”kaikkea korkeammalle ja antoi hänelle nimen kaikkia korkeamman. Jeesuksen nimi saa jokaisen polvistumaan taivaassa, maan päällä ja sen alla. Jeesus Kristus on Herra! Sen myöntävät vielä kaikki Isän Jumalan kunniaksi” (Fil. 2:9–11). 

Teksti: Lari Launonen

Launonen on uskonnonfilosofi, joka tutkii Helsingin yliopistossa elämän merkityksellisyyttä. Hän kirjoittaa tänä vuonna Piplia-lehden raamattumietiskelyt. Liity kannattajajäseneksemme ja saat Piplia-lehden kotiin kannettuna, ja lisäksi raamattu.fi -palveluun 2kk:n tilaajalisenssin, jolla pääset käyttämään uutta Raamattukurssia, Raamatun eri käännöksiä, ääniraamattuja sekä laajaa taustamateriaalia.