VT2028

Käynnissä on antoisa ja haasteellinen prosessi, jolla on iso teologinen, kielellinen ja kulttuurihistoriallinen merkitys.

Mika Aspinen, VT2028-ohjausryhmän jäsen, Suomen evankelis-luterilainen kirkko

Pipliaseura kääntää Vanhan testamentin uudelleen suomeksi vuosina 2021–2028. Vanha testamentti käännetään alkukielistä mobiilikäyttäjille samoilla periaatteilla kuin syksyllä 2020 julkaistu Uusi testamentti UT2020. Työtä tekevät Pipliaseuran neljä kääntäjää, hankkeen johtoryhmä sekä seitsemänhenkinen ekumeeninen ohjausryhmä.

On upeaa olla mukana käännösprojektissa, jossa Raamattu saa aidosti digitaalisen julkaisuasun ja jossa kieli on tuoretta ja nykyaikaista.

Esa Hyvönen, VT2028-ohjausryhmän jäsen, Suomen vapaakristillinen neuvosto

Oletko ajatellut, että voisit tukea raamatunkääntämistä rahallisesti, myös Suomessa?

Tule mukaamme kääntämään Vanha testamentti tähän päivään, äänikirjaksi saakka.

Tukeasi tarvitaan, vaikka VT2028-hankkeen rahoituksen selkänojana onkin evankelis-luterilainen kirkko (65 %). Pipliaseuran osuutta (35 %) kerätään lahjoittajilta.

Ensimmäisessä vaiheessa tuomme kuultavaksi psalmit, jotka julkaistaan keväällä 2024. Äänikirja tavoittaa myös sellaisia, jotka eivät ole ennen tarttuneet Raamattuun. Lahjoittamalla nyt mahdollistat osaltasi äänikirjan valmistumisen rakastetuista teksteistä.

Lahjoita, että sana kuuluisi!

Kaksi kääntäjäparia

Vanhan testamentin tekstimassa on noin kolme kertaa laajempi kuin Uuden testamentin. Ensimmäisen 1–2 vuoden aikana käännöstyössä on mukana kaksi kääntäjäparia: eksegetiikan asiantuntija TT Hanna Vanonen ja kieliasiantuntija FT Tuomas Juntunen sekä eksegetiikan asiantuntija TT, FM Kirsi Valkama ja kieliasiantuntija FT Katja Seutu, joista jälkimmäiset keskittyvät Psalmien kääntämiseen. Kaikki kääntäjät ovat Pipliaseuran työntekijöitä.

Kahden kääntäjäparin käyttäminen tiivistää prosessia, joka silti vie kuusi–seitsemän vuotta. Useiden kääntäjien samanaikainen työ mahdollistaa myös sen, että Psalmit julkaistaan erikseen jo alkuvuodesta 2024.

Kääntäjien lisäksi prosessissa työskentelee hankkeen asiantuntija/johtoryhmä Pipliaseurasta sekä ekumeeninen ohjausryhmä.

Kuvassa takana kääntäjät Hanna Vanonen ja Tuomas Juntunen, edessä Kirsi Valkama ja Katja Seutu. Kuva on otettu elokuussa 2022, jolloin psalmikääntäjät aloittivat työnsä.

Laaja lukijatestaus

Lukijatestaus on saumaton osa VT2028-hanketta. Jokainen käännösjakso testataan tuoreeltaan tavallisilla lukijoilla. Testaamisen avulla halutaan varmistaa, että käännös ja lukijoiden kielentaju kohtaavat.

Testaus on ajankohtainen, kun ohjausryhmä on antanut palautetta, ja jakso on käsitelty Pipliaseuran ja ohjausryhmän yhteisessä kokouksessa. Saatu testipalaute raportoidaan ohjausryhmälle, ja palaute otetaan huomioon käännösjakson viimeistelyssä.

Yleisin testauksen muoto on nettitesti. Hankkeen eri vaiheissa järjestetään myös laadullisia ryhmätestauksia sekä kääntämisen loppuvaiheessa ulkopuolisen toimijan toteuttama väestöedustava tutkimus.

Haluatko mukaan testaajaksi?

Nettitestaukseen voi osallistua kuka tahansa kiinnostunut ilmoittautumalla testaajalistalle.

Testikyselyitä tulee 3–5 vuodessa. Kysymykset koskevat yksittäisiä käännöskohtia sekä käännöksen tyyliä. Aikaa kyselyn tekemiseen kuluu noin 10–15 minuuttia. Vastaukset annetaan anonyymeina. Sähköpostilistalta voi halutessan jäädä pois.

Käännös syntyy yhteistyönä

VT2028-projektissa kääntämisen järjestys on rytmitetty kääntämisen kannalta sopiviin jaksoihin. Työ aloitettiin tammikuussa 2022 kääntämällä Ruut, Ester ja Joona. Niitä seurasi eri jaksoissa Joosua, Tuomarien kirja sekä 1. ja 2. Samuelin kirja. Elokuussa 2022 rinnalla alettiin kääntää psalmeja. Vuonna 2023 psalmit käännetään loppuun ja samalla käännetään 1. Kuninkaiden kirja sekä 1. ja 2. Mooseksen kirja.

Eksegeetti ja kieliasiantuntija tekevät tiivistä yhteistyötä raakakäännöksen ja ensimmäisen suomenkielisen käännösluonnoksen kanssa. Tämän jälkeen Pipliaseuran muut asiantuntijat lukevat käännösluonnoksen ja antavat palautetta Paratex-ohjelmassa sekä sisäisissä palavereissa. Näiden kierrosten jälkeen teksti avataan ekumeenisen ohjausryhmän kommentoitavaksi, ja kääntäjät siirtyvät seuraavaan käännösjaksoon.

”Käännöstyöhön osallistuminen tuntuu etuoikeudelta. Se, että käännöstä tehdään yhteistyönä, tuo levollisuutta ja tarjoaa upean mahdollisuuden oppia jatkuvasti toisilta!”
– VT2028:n kääntäjä, eksegetiikan asiantuntija Hanna Vanonen

”Käännöskohtien ratkominen on nautinnollista. Pipliaseuran tiimin yhteiset aivoriihet, joissa vaikeita kohtia ratkotaan porukalla, ovat inspiroivia. On kunniatehtävä päästä antamaan ajankohtainen kielellinen tulkinta kulttuurimme perustavimmille kertomuksille.”
– VT2028:n kääntäjä, kieliasiantuntija Tuomas Juntunen

”Psalmit ovat todella monipuolisia alkaen yksittäisistä sanoista, jotka kantavat mukanaan moninaisia merkityksiä. Myös aiheet vaihtelevat pienen ihmisen murheista kosmisiin mittoihin. On etuoikeus päästä paneutumaan psalmeihin.”
– VT2028:n kääntäjä, eksegetiikan asiantuntija TT, FM Kirsi Valkama

nainen silmälaseissa hymyilee ja katsoo kohti kameraa

”Minulle on runoilijana suuri ilo saada haastaa suomen kieli taipumaan muinaisten ajattelijoiden ja runoilijoiden kieleen ja ajatusmaailmaan. Käännösprojekti on antoisaa dialogia, josta opin koko ajan. On mahtavaa saada työskennellä niin kuin asuisi kielen sisällä.” – VT2028:n kääntäjä, kieliasiantuntija FT Katja Seutu

Ekumenian ja kristittyjen ykseyden kannalta Raamattu on valtavan hedelmällinen lähtökohta. Pidän tosi hyvänä asiana, että mahdumme saman pöydän ääreen ja saamme yhteisen käännöksen.

Juho Sankamo, VT2028-ohjausryhmän jäsen, Katolinen kirkko Suomessa

Ekumeeninen ohjausryhmä tärkeässä roolissa

Ekumeenisen ohjausryhmän tehtävänä on vahvistaa kääntämisen periaatteet sekä kommentoida kaikkia käännöstekstejä koko kuuden–seitsemän vuoden ajan.

Seitsemänhenkiseen ohjausryhmään kuuluu kolme Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nimeämää edustajaa sekä yksi ortodoksisen kirkon, yksi katolisen kirkon ja yksi Suomen vapaakristillisen neuvoston edustaja. Lisäksi ohjausryhmässä on suomen kielen asiantuntija yliopistosta.

”Työskentely on toistaiseksi ollut kutkuttavaa ja motivoivaa, tämä on hieno tiimi. On merkillistä havaita miten monella tavalla yhden asian voi ilmaista!”
– Vanhan testamentin ja lähialojen tutkimuksen professori Jutta Jokiranta, Suomen evankelis-luterilainen kirkko”

”Nykyisenä aikana sekä puhuttu että kirjoitettu kieli muuttuvat nopeammin kuin kenties koskaan aiemmin. Tämän vuoksi on tärkeää saada ajan hermolla oleva käännös Vanhasta testamentista. Sen olen jo oppinut ohjausryhmässä, että tämä on samanaikaisesti haasteellinen ja palkitseva tehtävä.”
– Hiippakuntadekaani dosentti Marko Marttila, Suomen evankelis-luterilainen kirkko

”Käynnissä on antoisa ja haasteellinen prosessi, jolla on iso teologinen, kielellinen ja kulttuurihistoriallinen merkitys. Toivon, että ikiaikaiset tekstit tulevat uudella tavalla eläviksi ja innostuksemme Vanhaan testamenttiin tarttuu myös lukijoihin ja kuulijoihin.”
– Raamattuteologian kouluttaja TM Mika Aspinen, Suomen evankelis-luterilainen kirkko

”Raamattu on inspiroitua sanaa, mutta se on myös inspiroivaa sanaa. Jatkuvasti huomaan, kuinka Raamatun äärellä, varsinkin kun sitä lukee alkukielellä, syntyy uusia ajatuksia, oivalluksia ja kysymyksiä. Raamattu nimenomaan inspiroi, innostaa, haastaa, rohkaisee ja yllättää. Siksi se varmasti onkin kulttuurin ja sivistyksen perusteos.”
– TT Juho Sankamo, Katolinen kirkko Suomessa

”Nautin suomennostyöstä ja vaikean raamattukielen mutkaisuudesta, niin myös sen teologisista ongelmista. Kun muinainen historia ja mielenkulttuuri nousevat teksteissä esiin, on siinä kohtaamisessa jotakin hyvin suurta, niin oman itseni kuin kirkon ilmaiseman jumalauskonkin kannalta.”
– Isä Hariton (TM Kari M. Räntilä), Suomen ortodoksinen kirkko

”Käsinkirjoitetusta kirjakääröstä sähköisesti prosessoiduksi digijulkaisuksi väliin mahtuu monta innovatiivista loikkaa ihmiskunnan historiassa. On upeaa olla mukana käännösprojektissa, jossa Raamattu saa aidosti digitaalisen julkaisuasun ja jossa kieli on tuoretta ja nykyaikaista.”
– Th.M. Esa Hyvönen, Suomen vapaakristillinen neuvosto

”Olen etuoikeutettu, kun sain runsaan vuoden tauon jälkeen palata raamatunkäännöstyön pariin pohtimaan, miten pukea Raamatun tekstejä raikkaalle ja ymmärrettävälle suomen kielelle. Työryhmässä suhtaudutaan ilahduttavan avoimesti toisten ehdotuksiin ja etsitään yhdessä parasta vaihtoehtoa.”
– Suomen kielen asiantuntija, professori Hanna Lappalainen

Pipliaseura vahvistaa käännöksen

Kun ollaan lähellä julkaisua, kääntäjät ja Pipliaseuran hankkeen johtoryhmä viimeistelevät käännöstekstin.

Hankkeen johtoryhmä osallistuu koko käännöstyön ajan myös ohjausryhmän kokouksiin yhdessä kääntäjien kanssa.

Ennen julkaisua Pipliaseuran hallitus vahvistaa käännöksen.

”Raamatunkäännöstyö on arkista ahertamista. Samalla se on intensiivistä elämistä pyhän äärellä. Oma tulkinta Raamatun sanomasta saa uusia sävyjä, kun haetaan yhdessä tuoretta ja tarkempaa ilmaisua.” – TT Markku Kotila, vanhempi teologinen asiantuntija

”Käännöksen kanssa ei vetäydytä vuosiksi kammioon. Vuoropuhelu käännösryhmien kesken sekä runsas testaajapalaute avaavat uutta ymmärrystä kielestä ja kääntämisestä, jota tehdään 2020-luvun raamatunlukijalle ja -kuuntelijalle. Mukana työssä on upeita ammattilaisia.” – FM Terhi Huovari, VT2028-hankkeen projektinjohto

”UT2020 ja VT2028 edustavat raamatunkääntämisen uusimpia tuulia. On tultu yhtä tietoisemmiksi siitä, mitä digiloikka tarkoittaa niin Raamatun julkaisemisen kuin sen lukijoiden kannalta. Tämä on merkittävä virstanpylväs matkalla kohti entistä parempia raamatunkäännöksiä.” – TT Seppo Sipilä käännöstyön ohjaus

”Digiympäristö kiehtoo ja haastaa. Tekstin on oltava ymmärrettävää mobiilikäytölle tyypillisissä pienissä pätkissä ja lyhyinä lukuhetkinä. Käännöksen prosessia siivittää tunne, että syntyy jotain uutta.” – TM Antti Siukonen, tekniset ratkaisut

Hankkeen rahoitus

Vanhan testamentin kääntämisen rahoittavat Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen Pipliaseura. Suomen Pipliaseura kattaa kuluista 35 %. Vähemmistökirkot osallistuvat kustannuksiin ohjausryhmäedustajansa resurssikulujen muodossa.

Käännöshankkeen aloittaminen vahvistui marraskuussa 2021, kun evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous päätti sen rahallisesta tuesta seuraaville vuosille. Hankkeella on suora yhteys useisiin kirkon Ovet auki -strategiassa valittuihin painopisteisiin.

Mobiiliympäristö on UT2020-käännöksestä saatujen kokemusten pohjalta osoittautunut erittäin hyödylliseksi ja ihmisiä tavoittavaksi. Vastaavia yleisömääriä ei tavoitettaisi painetulla kirjalla. UT2020-käännöksen saama laadullisesti hyvä sekä samalla laaja vastaanotto vaikutti siihen, että kääntämistä haluttiin jatkaa ja että sille järjestyi myös rahoitus.

Nykyisessä rahoitussuunnitelmassa ei ole mukana vielä äänikirjan tuotantoa. Pipliaseura suunittelee VT2028-äänikirjan rahoittamista yksityislahjoitusten turvin.

VT2028-käännös kootusti

Työn juuret ulottuvat vuoteen 2017, jolloin julkaistiin pilottina evankeliumikäännös DigiMarkus. Sen yhteydessä vuosina 2015–2017 Suomen Pipliaseurassa luotiin uudenlainen lähestymistapa raamatunkääntämiseen, mikä on uusi avaus myös kansainvälisesti. Pilotti johti Uuden testamentin, UT2020:n kääntämiseen.

Raamattu puhelimen käyttäjille

Vanha testamentti VT2028 suomennetaan uudelleen alkukielestä puhelimen ja muiden mobiililaitteiden käyttäjille. Kääntämisessä otetaan huomioon puhelimen pieni ruutu ja käyttötilanne. Kääntämistä ohjaa myös se, että teksti on lukemisen lisäksi tarkoitettu ääneen luettavaksi ja kuunneltavaksi.

Fokus vastaanottajassa

Kääntämisen lähtökohtana on käyttäjäkeskeinen kääntäminen, mikä lähtee siitä, että kääntäjien on mahdollisimman hyvin tunnettava kohdeyleisönsä.

Taustalla hyödynnetään tutkimuksia ja asiantuntijatietoa 20-vuotiaiden kielentajusta, kuten sanaston ja tekstirakenteiden ymmärtämisestä. Periaatteena on, että se mikä on ymmärrettävää parikymppisille, on ymmärrettävää myös heitä vanhemmille kielenpuhujille.

Käännös on siten tarkoitettu kaikenikäisille, jotka haluavat lukea tai kuunnella Raamattua puhelimesta.

Käännösryhmän apuna toimii myös Elisaksi nimetty rekonstruoitu mallilukija, jonka avulla se arvioi erilaisia käännösratkaisuja.

Rikasta suomea

Periaatteena on, että VT2028-käännöstä voi lukea ja ymmärtää ilman Googlea, sanakirjaa tai välitöntä teologin apua.

Samalla tarkoitus on välittää alkukielen merkitykset rikkaalla ja ymmärrettävällä suomen kielellä. Kyseessä ei ole selkokielinen käännös.

Laaja testilukijoiden joukko

Käännöksen testaaminen on saumaton osa käännösprosessia: jokainen VT2028-käännöksen jakso testataan tuoreeltaan tavallisilla lukijoilla.

Kääntäjät ja projektiryhmä hyödyntävät saatua palautetta samalla, kun se esitellään ohjausryhmälle. Testipalaute otetaan huomioon käännöstekstin viimeistelyssä.

UT2020-projektissa testaukseen osallistui lähes 3 000 testaajaa. VT2028-käännöksessä testaamisen laajuus on myös huomattavaa.

Testaukseen voi osallistua kuka tahansa kiinnostunut ilmoittautumalla testaajalistalle. Lisäksi hankkeen eri vaiheissa järjestetään laadullisia ryhmätestauksia sekä todennäköisesti kääntämisen loppuvaiheilla myös ulkopuolisen toimijan toteuttama väestöedustava tutkimus.

Ekumeeninen käännös

Käännöksen ohjausryhmä lukee kaikki käännösluonnokset jaksoittain ja antaa niistä palautetta yhteisessä Paratext-ohjelmassa. Ohjausryhmässä on edustettuna kaikki kirkkokunnat, mikä voi näkyä tiettyjen tekstikohtien muotoiluissa.

Ohjausryhmän rooli on antaa suosituksia. Loppuvaiheessa tekstin viimeistelyn tekee Pipliaseuran hankkeen johtoryhmä yhdessä kääntäjien kanssa. Pipliaseuran hallitus vahvistaa käännöksen ennen julkaisua.
Vanha testamentti VT2028 käännetään Raamatun hepreasta ja arameasta. Hankkeessa ei olla tekemässä uusittua käännöstä jonkin aiemman suomennoksen pohjalta vaan täysin uusi käännös lähtien alkukielestä.

Nykyihmiset ovat tottuneet ajattelemaan Raamattua kirjana, mutta Vanhan testamentin syntyaikoihin tai edes ajanlaskun alussa ei ollut vakiintunutta käsitystä yhdestä tekstikokoelmasta. Vanhan testamentin tekstit säilyivät lukuisissa erillisissä kirjakääröissä, joiden ajoittaminen on monimutkaista.

Hepreankielisten tekstien osalta olemme pitkälti yli tuhat vuotta myöhempien keskiaikaisten käsin kirjoitettujen kirjojen varassa, jotka eivät aina edusta varhaisinta tekstimuotoa, vaikka edustaisivatkin yhtä muinaista tekstimuotoa.

Tutkimuksessa saadaan jatkuvasti uutta tietoa Vanhan testamentin alkukielisistä teksteistä. Samalla kaikista kirjoista ei ole olemassa tieteellistä editiota, jossa olisi punnittu eri käsikirjoitusten lukutapoja ja päätelty, mikä on varhaisin tekstimuoto. On siis vaikea sanoa, mikä Vanha tai vanhin testamentti on.

VT2028-käännöksessä käytettävä pohjateksti perustuu tieteellisiin editioihin. VT2028 käännetään nk. masoreettisesta tekstistä, joka on julkaistu tieteellisesti toimitetuissa laitoksissa Biblia Hebraica Stuttgartensia (BHS) ja Biblia Hebraica Quinta (BHQ). Masoreetit olivat keskiajalla toimineita juutalaisia kirjanoppineita, jotka kehittivät raamatunheprean kirjoitusjärjestelmää esimerkiksi lisäämällä siihen vokaalimerkit.

VT2028-käännöksessä masoreettisesta tekstistä poiketaan vain painavista filologisista syistä, kun on syytä epäillä, että masoreettisessa tekstissä on virhe. Poikkeama perustuu antiikin ajan muihin tekstilähteisiin.

Jos jonkin kohdan merkitys on hepreankielisessä tekstissä epäselvä, VT2028-käännökseen tehdään siitä selittävä alaviite, joka Raamattu.fi-palvelussa ja Piplia-sovelluksessa aukeaa tekstiyhteyteen.

Kääntämisen onnistumiseksi on tiedostettava myös se todellisuus ja tutkimustilanne, missä olemme, ja tehtävä käytännöllisiä ratkaisuja, jotka perustuvat parhaalla mahdollisella tavalla jo tehtyyn tutkimukseen.
Kääntäjät: eksegetiikan asiantuntija TT Hanna Vanonen ja kieliasiantuntija FT Tuomas Juntunen sekä Psalmien osalta eksegetiikan asiantuntija TT, FM Kirsi Valkama ja kieliasiantuntija FT Katja Seutu.

Ekumeenisen ohjausryhmän jäsenet: Vanhan testamentin ja lähialojen tutkimuksen professori Jutta Jokiranta (ev.lut.), hiippakuntadekaani dosentti Marko Marttila (ev.lut.), raamattuteologian kouluttaja TM Mika Aspinen (ev.lut.), TT Juho Sankamo (kat.), isä Hariton (TM Kari M. Räntilä, ort.), Th.M. Esa Hyvönen (SVKN) ja suomen kielen professori Hanna Lappalainen.

Hankkeen johtoryhmä: FM Terhi Huovari, hankkeen vetovastuu; TT Seppo Sipilä, käännöstyön ohjaus, FM Antti Siukonen, tekniset ratkaisut ja TT Markku Kotila, ohjausryhmän puheenjohtaja.