Uhratako vai lahjoittaa – siinä pulma!

Uhraaminen näyttäytyy usein nykykielenkäytössä negatiivisena asiana: Turhasta asiasta todetaan, että sille ei kannata uhrata ajatustakaan. Uhrautuminen ei ole muodissa, ja uhriutuminen se vasta ikävä ilmiö onkin. Uhrista puhutaan silloin, kun joku on vahingollisen toiminnan kohteena.
Tätä taustaa vasten Vanhan testamentin uhraamista käsittelevien tekstien kääntäminen on haastavaa. Vanhassa testamentissa uhraaminen ei ole ikävän tehtävän suorittamista vastentahtoisesti vaan pikemminkin lahjan antamista, kiitollisuuden osoittamista ja ennen kaikkea läheisen jumalasuhteen rakentamista.
Kokonaan myönteiseksi uhraamista käsitteleviä kohtia tuskin saa sanavalinnoilla käännettyä eikä tarkoitus ole myöskään kaunistella vaikkapa uhraamiseen liittyvää eläinten verenvuodatusta. Kuitenkin kääntäessä voi sopivissa kohdissa haeskella vaihtoehtoisia ilmaisuja, jotka kuvastavat Vanhan testamentin ajattelua: Puhutaanko uhrista vai lahjasta, uhraamisesta vai antamisesta? Valitaanko napakka tekninen termi vai kuvataanko yhteistä aterioimista?
Teksti: Hanna Vanonen, eksegetiikan asiantuntija VT2028-käännöshankkeessa
Käännösnurkassa Piplian raamatunkäännöstyön asiantuntijat ja kääntäjät avaavat erilaisia sanontoja, ilmaisuja ja termejä, mitä raamatunkäännöstyössä on tullut vastaan. Lue uusin Käännösnurkka ilmaisesta Piplia-lehdestä.
Lue myös

Haiskahdan hulluudelle
Johanneksen evankeliumin 11. luvussa Marian kerrotaan voidelleen Herramme jalat tuoksuöljyllä, kwanjamaksi nomaadi anyika nawa, kirjaimellisesti ”hyvältä haisevalla öljyllä”. Samassa luvussa…

Psalmeista sytykkeitä mietiskelevään rukoukseen
Kiire ja stressi painaa useita ihmisiä. Miten voisi ottaa etäisyyttä stressaaviin ajatuksiin ja tuntemuksiin? Mistä löytäisin tyyneyttä ja rauhaa, kun…

Marinat ja narinat
Toimiessani suomen kielen asiantuntijana Piplian käännöshankkeissa törmään hyvin harvoin kirjoitusvirheisiin. Useammin käännösryhmässä olemme keskustelleet tekstin tyylikysymyksistä, jotka ovat pitkälti makuasioita.…