Valta ja empatia

Lordi Acton kirjoitti vuonna 1887: ”Valta turmelee, ja absoluuttinen valta turmele absoluuttisesti.” Samassa tekstissään hän kirjoitti myös: ”Merkittävät miehet ovat lähes aina myös pahoja miehiä.”

Reilusti yli vuosisata myöhemmin Berkeleyn yliopiston psykologian professori Dachner Keltner totesi, että valta heikentää ihmisen kykyä katsoa asioita toisten näkökulmasta. Valta vaikuttaa ihmisen niin kutsuttuun peilisolujärjestelmään. Se on aivojen mekanismi, jonka kautta ihminen virittyy toisten tunteisiin ja mielentiloihin. Toisin sanoen, valta turmelee tutkitusti ihmisen kykyä virittyä toisten ihmisten taajuudelle.

Vanhan Testamentin historiakirjat, mm. Tuomarien kirja ja Samuelin kirjat kertovat siitä, kuinka Israelin heimot siirtyivät tuomarien ajasta kuninkaiden aikaan. Aluksi heimojen parissa hallitsivat tuomarit. Vaikeina aikoina israelilaiset alkoivat vaatia itselleen kuningasta, kuten muillakin kansoilla oli. He menivät profeetta Samuelin luokse vaatimuksineen. Samuel oli tästä vaatimuksesta kauhuissaan, sillä hän näki, että kuningas tulee lopulta vain sortamaan kansaansa. Hän yritti selittää, millaisia ongelmia kuninkuuteen sisältyy, mutta kansa ei välittänyt. Jumala taipui kansan vaatimuksiin ja näin voideltiin Israelin kansan ensimmäinen kuningas nimeltään Saul.

Samuelin pelot osoittautuivat paikkansa pitäviksi. Saulin kuninkuus ei mennyt ihan nappiin ja paraskin kuningas – kuningas Daavid, sortui käyttämään valtaansa väärin. Vähä vähältä myöhempien kuninkaiden valinnat ja ratkaisut alkoivat murtaa valtakunnan yhtenäisyyttä.

Kun ajat ovat epävakaat, ihmiset kaipaavat vahvaa johtajaa. Vahvan johtajan peesailu voi tuntua turvalliselta tilanteessa, jossa itsellä ei vaikuta olevan valtaa tai kykyä ratkoa vaikeita ja monimutkaisia ongelmia. Vahva johtaja ottaa kansan murheet kantaakseen ja tekee päätökset sen puolesta. Häntä saatetaan ihannoida, jopa jumaloida. Johtajaan sijoitetaan yliluonnollisia toiveita, odotuksia ja kykyjä, aivan kuten Jumalaan.

Profeetta Samuelin viisaus kaikui kuuroille korville, niin kuin viisaudelle tapaa käydä silloin, kun valtaa jaetaan. Vahva johtaja on kuitenkin vain niin vahva, kuin on hänen kykynsä tuntea empatiaa ja myötätuntoa ihmisiä kohtaan. Johtajan vahvuus ei ilmene kovuutena tai tunnekylmyytenä, vaan kykynä asettua toisten asemaan ja tehdä päätöksiä sen pohjalta. Vahvan johtajan nöyryys kumpuaa oman rajallisuutensa tiedostamisesta. Yksikään ihminen ei elä ikuisesti ja jokainen jalanjälki hiekassa huuhtoutuu pois ennemmin tai myöhemmin.

Teksti: Helena Kauppila, koulutuspäällikkö, Piplia