Joulustressistä joulurauhaan

Joulu. Miten se yllättääkin joka vuosi. Silti joulu tulee, oli valmis tai ei.

Onneksi pitkät joulunpyhät tarjoavat monille mahdollisuuden rauhoittumiseen ja lepoon. Silloin ei enää tarvitse stressata työasioista tai siitä, että keittiön kaapit jäivät tänäkin vuonna siivoamatta.

Perheen ja muiden läheisten merkitys korostuu jouluna. Halutaan kokoontua yhteen isolla tai pienemmällä porukalla ja luoda yhteisiä muistoja. Nuo muistot kantavat meitä silloin, kun rakas läheinen ei ole enää luonamme.  Jouluna kaipaan erityisesti omaa äitiäni ja hänen hellästi keittämäänsä riisipuuroa, jonka äärellä kävimme monia tärkeitä keskusteluja. Oma puuroni tuppaa joka kerta palamaan pohjaan.

Joulunvietto on täynnä erilaisia perinteitä ja kulttuurisia elementtejä, jotka vaihtelevat eri maissa tai yhteisöissä. Joulun näkyvät symbolit ovat tärkeitä: joulukuusi, kynttilät, tähdet, leivonnaiset, pienet muistamiset, joulukortit. Ilman niitä joulusta aivan kuin puuttuu jotain. Perinteet sitovat meidät tiiviisti yhteen aiempien sukupolvien kanssa. Olemme osa sukupolvien ketjua ja yhteisöä.

Joululla on myös suuri hengellinen merkitys, joka liittyy Jeesuksen syntymän juhlistamiseen. Jouluun valmistautuminen ja joulunodotus alkavat adventista. Minulle on aina ollut tärkeää saada seurata adventtikynttilöiden määrän kasvamista tai joulukalenterin avattujen luukkujen lisääntymistä. Joulu hiipii näin huomaamatta yhä lähemmäs. Jouluna aikuistakin saa lapsettaa.

Kun omat lapseni olivat pieniä, meillä ei ollut aikaa käydä joulukirkossa. Hoosiannaa kävimme laulamassa ensimmäisenä adventtina, mutta varsinainen jouluyön messu on kuulunut jouluuni vasta viime vuosina. Tuntuu juhlalliselta olla hämärässä kirkossa, laulaa tuttuja jouluvirsiä ja -lauluja ja totaalisesti rauhoittua.  Sitä kaipaan syksyn jälkeen tässä rauhattomassa maailmassa. Joulu on rauhan ja rakkauden, hyvän tahdon juhla.

Jeesuksen syntymä on kristinuskon keskeisimpiä tapahtumia. Kaikki tapahtui kuten oli ennustettu paljon etukäteen.

Ennen Jeesuksen syntymää enkeli Gabriel ilmestyi Marialle ja kertoi, että hän tulee synnyttämään Jumalan Pojan, vaikka oli koskematon, nuori nainen. Jeesus syntyi Betlehemissä, Juudeassa, Rooman valtakunnan alaisuudessa. Jeesuksen maalliset vanhemmat, Maria ja Joosef, olivat matkustaneet Betlehemiin verollepanon vuoksi. Koska majatalot olivat täynnä, Jeesus syntyi tallissa, eläinten suojassa. Aikuisenakin Jeesus eli vaatimattomasti.

Kun Jeesus oli syntynyt, enkelit ilmestyivät paimenille, jotka olivat yöllä vartioimassa laumojaan. Enkelit kertoivat heille ilosanoman Vapahtajan syntymästä. Paimenet lähtivät heti Betlehemiin katsomaan vastasyntynyttä Jeesusta. He iloitsivat siitä, että tulivat näin kohdatuiksi ja nähdyiksi.

Myöhemmin Itämaan tietäjät, jotka olivat nähneet tähden nousevan, saapuivat Betlehemiin tuomaan Jeesukselle lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa. He tunnistivat Jeesuksen oikean aseman ja kuninkuuden ja osoittivat näin hänelle kunnioitusta.

Jeesuksen tarkkaa syntymäaikaa ei toki tiedetä. Näin joulunaikaan me juhlimme Hänen syntymäänsä; päivä on valittu symboloimaan valon saapumista maailmaan pimeyden keskelle. Kuten jouluvalot ja -kynttilät poistavat pimeyden, saan alkaa odottaa talven taittumista ja valon lisääntymistä kohti kevättä.

Ei ole olemassa ainoaa oikeaa tai väärää tapaa viettää joulua. Jokainen voi viettää omannäköistään joulua. Sillä joulu tulee joka vuosi, olimmepa valmiita tai emme. Vapahtaja Jeesus Kristus on valmis ja täydellinen. Hänet saa vastaanottaa, vaikka oma joulu olisikin epätäydellinen.

Siunattua joulua ja hyvää uutta vuotta jokaiselle!

Teksti: Tuija Numminen