Blogi: Syksyä päin loiskien

Syksy. Jo pelkkä sana herättää mietteitä puolesta ja vastaan. Toinen odottaa innolla ruskan ihanaa väri-ilottelua, toinen pelkää jatkuvaa harmautta ja sateita.

Oli niin tai näin, syksy on täällä. Sen huomaa aamujen raikkaudesta ja hieman jo huuruisista nurmikoista. Illatkin alkavat hämärtyä entistä aikaisemmin. Kotona on pakko napsaista valot päälle.

Minulle syksy on tarkoittanut paitsi kaikkea yllä kuvattua, myös tarmoa ja intoa aloittaa jotain uutta. Onhan takana pitkä kesä, jolloin on saanut kerätä voimia ja aurinkoenergiaa syksyn varalle.

Tänä syksynä palasin muutaman vuoden tauon jälkeen suosikkiharrastukseni, vesijumpan pariin.

Kun puolisen tuntiakin loiskii vettä yhdessä yhtä iloisten kanssajumppaajien kera, tietää altaasta noustuaan jotain tehneensä. Ihan on voittajafiilis! Vesi tuo myös kesän mieleen.

Opintoni teologisessa etenevät hyvin. Tänä syksynä aion oppia kunnolla Raamatun heprean, jolla Vanha testamentti on kirjoitettu. Opettaja oli kaukaa viisas ja laittoi meidät ihan perinteiseen tapaan kynä kädessä harjoittelemaan kirjainten kirjoittamista. Heprean kirjaimet ovat koukeroisia ja kauniita.

Nuoret, jotka ovat tottuneet kirjoittamaan kaiken koneella, ovat hieman ihmeissään. Näin nestoriopiskelijana minä puolestani iloitsen käsin kirjoittamisesta, sillä olen huomannut, että siten asiat jäävät paremmin mieleeni. Syksyllä sitä paitsi kaipaa jotain käsillä tekemistä. Ja koska en osaa kutoa, pidän kirjoittamisesta.

Entä ne jatkuvat sateet? Joku tuttava pohti sosiaalisessa mediassa, minne aikuisilta katoaa ilo vesilätäköistä. Lapsi odottaa sadetta, että saa laittaa uudet kumpparit jalkaan ja hyppiä lätäköissä niin että kunnolla roiskuu. Tekisi varmasti joskus hyvää meille aikuisillekin, jos vain uskaltaisimme kokeilla ja heittäytyä.

Syksyllä on myös ihana istahtaa sohvannurkkaan jonkun hyvän kirjan kanssa. Antaa lempeän valon mahdollistaa lukemisen. Pienikin valo riittää poistamaan pimeyden. Samoin Jumalan valo voi poistaa pimeytemme, pelokkaat ajatuksemme.

Jeesus lupaa meille: ”Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.” (Joh 8:12).  ”Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa.” (Joh. 1:5)

Olkoon syksymme lempeää valoa täynnä!

Teksti: Tuija Numminen
Kuva: Chris Lawton/Unsplash