Blogi: Pieni lahja, suuri sisältö
Tänä vuonna kristittyjen ykseyden rukousviikolla sain ainutlaatuisen kokemuksen kun osallistuin Pyhän Henrikin muistopäivän pyhiinvaellukselle Vatikaaniin ja Roomaan ekumeenisen delegaation matkassa. Matkaseurueeseen kuuluivat sekä Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta että erituspiispa Teemu Sippo SCJ katolisesta kirkosta Suomesta. Vierailumme erityisenä teemana oli alkuperäiskansa saamelaiset. Saamelaisasiat olivatkin esillä heti viikon alussa, kun tapasimme paavi Franciscuksen yksityisvastaanotolla Vatikaanissa.
Puheessaan paaville piispa Jukka Keskitalo kertoi pitävänsä tärkeänä, että maassamme on käynnistynyt saamelaisten totuus- ja sovintoprosessi, jonka tarkoituksena on aidosti kuulla alkuperäiskansan kertomuksia ja etsiä totuutta ja sovintoa menneisyyden kipeistä asioista. Hänen mukaansa myös kirkolla tulee epäilemättä olemaan tässä prosessissa oma osuutensa. Piispa Keskitalon mukaan evankeliumin ilosanoman tuomista kaikkien ihmisten ulottuville ei luonnollisestikaan tarvitse pyytää anteeksi, mutta katumus ja mahdollinen anteeksipyyntö koskevat menneisyyden väärinkäytöksiä ja rakenteellisia syntejä, jotka vaikuttavat edelleen ihmisten elämässä.
Saamenmaalla totuus- ja sovintoprosessi puhututtaa paljon ja vielä on vaikea sanoa mitä tuleman pitää. Sen kuitenkin kaikki osaavat varmaksi sanoa, että helppoja tällaiset prosessit eivät ole. Näen kuitenkin, että prosessi kätkee sisäänsä paljon toivoa ja yhteisen toiveen siitä, että huominen voisi olla alkuperäiskansallemme parempi kuin eilinen.
Tietysti kun saa kutsun kauaksi kotoa kyläilemään jonkun luona, on ystävällistä tuoda mukanaan pieni tuliainen kotopuolesta. Jos aina niin hyvät ruisleipä ja salmiakki jätetään pois laskuista, ei tehtävä välttämättä olekaan ihan helppo. Vinkkejä siitä mitä antaa ihmiselle, jolla on jo kaikkea, löytyy kyllä mutta mitä ihmettä voisi viedä paaville?
Lahja, jonka me veimme, oli kooltaan pieni, mutta sisällöltään suuri. Nimittäin Biibbal. Paavi Franciscus sai siis tuliaisena pohjoisaamenkielisen raamatunkäännöksen. Vaikka paavi ei saamen kieltä tiettävästi taida, niin uskon hänen ymmärtävän kuinka rakas ja merkityksellinen tuo saamenkielinen käännös on saamelaiselle yhteisölle. Hän myös varmasti ymmärtää, minkälainen merkitys sillä on, että pienen kansan keskeltä löytyy taitoa ja tahtoa koota yhteen osaajia valtioiden rajojen yli ja työskennellä vuosia sitkeästi sen eteen, että Raamattua voitaisiin lukea sillä omalla sydämen kielellä. Ja mikä voisikaan olla parempi lahja katolisen kirkon Pyhälle Isälle kuin Pyhä Raamattu. Vaan eipä paavi ollut ainoa, jolle saamelaiskielille käännetty sana kiiri reissumme aikana.
Vietimme matkallamme myös Pyhän Henrikin päivän messua, jonne vuosittain kokoontuu Roomassa asuvia suomalaisia. Olin kuullut, että Roomassa on jo pitkään asustellut kotikylältäni eräs inarinsaamelainen nainen ja innolla odotin, josko tapaisin hänetkin Pyhän Henrikin päivän tapahtumassa. Tunnistin hänet porukan keskeltä oitis tutunnäköisestä villahuivista ja soljuista. Vaikka hän oli lähtenyt maailmalle jo kauan sitten emmekä olleet aiemmin tavanneet, tuntui hän kuitenkin heti tutulta. Oman kylän ihmiseltä. Hänelle oli iloinen yllätys, kun yhdessä Rooman upeimmista katedraaleista Santa Maria Sopra Minervassa kuultiin Jumalan sanaa saamen kielellä ja tuliaisena toimme kirjan, joka kätki sisäänsä hänen sukunsa kielelle käännetyt evankeliumit, Evangeliumeh anarâškielân.
Nämä pienet tuliaiset ovat kooltaan helposti laukkuun pakattavia, mutta niiden sanoma on suuri. Ne kertovat rakastavasta Jumalasta ja siitä armosta, joka kuuluu meille kaikille kieleen, kansallisuuteen, asuinpaikkaan, ikään, sukupuoleen tai asemaamme katsomatta.
Saamelaisten kansallispäivän alla haluan edelleen rukoilla kristittyjen ykseyden puolesta sekä aivan erityisesti saamen kansan ja kaikkien alkuperäiskansojen puolesta. Lisäksi haluan rukoilla inarinsaamenkielisen raamatunkäännöstyön loppuun saattamisen puolesta ja sen puolesta, että myös koltansaamenkielinen raamatunkäännöstyö kulkisi määrätietoisen riekon askelin eteenpäin.
Hyvää saamelaisten kansallispäivää kaikille!
Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide!
Pyeri säämi aalmugpeivi puohháid!
Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeeiʹv pukid!
Teksti Mari Valjakka
saamelaispappi, Inarin seurakunta
Saamelaisten kansallispäivää vietetään ensi sunnutaina 6.2.