Lukijassa tapahtuu väistämättä jotakin
Uusi psalmikäännös Psalmit 2024 julkaistaan huomenna 21.3. Julkaisemisen kynnyksellä pipliaseuralaisten mielissä on huokaisua tehdystä työstä, joka kesti yli puolitoista vuotta, ja samalla kihelmöivää odotusta siitä, miten uusi suomennos hepreasta otetaan vastaan.
Psalmien kirja on erityinen teksti. Ihmiset kiintyvät rakkaisiin psalmikohtiin ja osaavat niitä ulkoa. Itselleni – ja tiedän, että monille muillekin – korviin kantautuvat yhä uudestaan sävellyksinä tulkitut psalmit ja niihin kiinnittynyt kieli. Psalmien jakeita on painunut tunnemuistiin, ja sieltä ne nousevat pintaan liittyen muistikuvissa ainutlaatuisiin, elämää muuttaneisiin tilanteisiin, kuten häihin, kasteisiin ja hautajaisiin.
Psalmit kulkevat mukana myös arjessa. Mieli hakeutuu lempipsalmien puoleen niin ilossa kuin epävarmuuden hetkellä, sillä psalmirunoudesta löytyy koko elämän kirjo.
Kun tällaisista teksteistä ilmestyy uusi suomennos, lukijassa tapahtuu väistämättä jotakin.
Käännös ei astu avoimeen tilaan tullakseen vain ymmärretyksi tai ihastuttamaan kielellään ja rytmillään. Usein traditiot ja edellisten käännösten kaiut saattavat sekoittua lukukokemukseen, vaikkei niitä muistaisi edes kovin hyvin. Tunnistetaan ehkä, että tässä on jotakin tuttua mutta silti erilaista. Yhtä lailla uudesta käännöksestä voi myös syntyä uusia oivalluksia.
Odotuksista kysyttäessä Piplian kääntäjiltä ja koko asiantuntijajoukolta on tullut lähinnä yksi toive: toivoisimme lukijoilta ja kuuntelijoilta avointa mieltä.
Samalla toivomme, että uusi psalmikäännös tavoittaisi aivan uusia lukijoita. Heille tämä käännös on se ensimmäinen, jonka kielen ja muodon kautta he saavat tuntuman näihin ikiaikaisiin teksteihin.
Työskennellessään Piplian kääntäjäryhmä ei ole vilkuillut edellistä 92-käännöstä, vaan painopiste on ollut Raamatun hepreassa ja sen merkitysten välittämisessä uudelle vuosikymmenelle. Käännöstyön taustalla on siten suuri määrä tarkkaa alkukielen ymmärrystä ja suuri määrä tajua siitä, mitä on käyttämämme kieli 2020-luvulla.
Digitaalisuuden tulo arkeemme on muuttanut lukutapojamme ja myös kieltämme nopeasti. Tämä on merkittävä syy myös uuden käännöksen tarpeelle.
Tarkoituksena on, että teksti avautuu suomea osaavalle lukijalle sellaisenaan ilman sanakirjaa, Googlea tai päivystävää teologia – ja että se sopii luettavaksi ja kuunneltavaksi puhelimesta.
Kääntämisessä on silti kohtia, joiden hienovaraiset ratkaisut voivat jäädä hepreaa taitamattomalta lukijalta piiloon. Se ei haittaa lukemista, mutta joskus käännöskohtien syvempi tarkastelu on mielenkiintoista ja avaa syitä, miksi on käännetty tietyllä tavalla.
Alkukielessä tutun paimenpsalmin 23:4 jakeen lopussa on kaksi erilaista keppiä tarkoittavaa sanaa. Tämä kohta oli yksi, joka avasi erityisesti niiden käännösryhmän jäsenten silmiä, jotka eivät osaa hepreaa. Toisella kepillä paimen ohjasi lampaita tai otti niitä kiinni ja toisella kepillä hän torjui petoja ja ehkä varkaitakin. Suomessa kahdelle eri kepille ei ole olemassa luontevaa käännösvastinetta. Nykylukijalle keppien eri käyttötarkoitus ei myöskään ole selvä, ja siksi tiiviissä runomuodossa kohta on käännetty nyt näin: ”Ohjaat minua paimensauvallasi ja pidät pedot loitolla.” Tässä ratkaisussa on eri keppivarianttien sijaan haluttu korostaa koko psalmitekstin viestiä Jumalan tarjoamasta turvasta ja huolenpidosta.
Toisena esimerkkinä voisi mainita usein kastetilaisuuksissa luetun Psalmin 139:14, jossa jakeen alku kuuluu uudessa käännöksessä näin: ”Olen ainutlaatuinen ihme, ja kiitän sinua siitä.” Kohta on käännetty tavoitellen alkukielen tyyliä, joka tässä kohdassa on melko suoraa kieltä. Kääntämisellä voidaan helposti myös viedä mielikuvia raamatunkohdista tiettyyn suuntaan ja tulla korostaneeksi joitain piirteitä. Alkukielen tyyli voi siten ollakin erilaista, kuin tuntemamme kerrostumat.
Tärkeä merkitys on ollut myös testilukijoilla, joilta viime vuonna saimme yli 2 000 vastausta liittyen Vanhan testamentin käännöskohtiin. Esimerkiksi Psalmin 23 luonnoksessa ollut, nenää kutkuttava ilmaisu tuore ruoho päätettiin palautteen jälkeen muuttaa viheriöiväksi ruohoksi, koska nuorilla palautteenantajilla tuoreesta ruohosta tuli mieleen ruohon polttelu.
Jääköön tämä viimeinen yksi esimerkki mieleen siitä, miten eri tavoin ihmiset tulkitsevat tekstejä.
Huomisesta lähtien uusi Psalmit 2024 -käännös löytyy Piplia-sovelluksesta ja osoitteesta raamattu.fi. Toivomme käännökselle paljon lukijoita ja kuuntelijoita, uusia ja vanhoja. Avoimin mielin, maistellen ja totutellen.
Erityisen ilahtunut olen psalmien äänikirjasta, jolle näyttelijä Krista Kosonen antoi äänensä. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, äänikirja tavoittaa myös sellaisia kuuntelijoita, jotka eivät ole Raamattua ennen lukeneet.
TEKSTI: Terhi Huovari, viestintäjohtaja ja VT2028-hankkeen projektijohtaja
Tervetuloa mukaan psalmien julkaisujuhlaan
Suomen Pipliaseuran psalmien käännöstyö eli Psalmit 2024 julkaistaan 21.3. Psalmit 2024 on ensimmäinen julkaistava osa Vanhan testamentin VT2028-suomennoksesta. Uusi käännös tulee ilmaiseksi luettavaksi ja kuunneltavaksi osoitteessa raamattu.fi sekä Piplia-sovelluksessa.
Julkaisujuhlaa vietetään avoimessa verkkotapahtumassa 21.3. klo 16–17.
Lue myös
Rumaa kieltä Raamatussa?
Asiallisen kielenkäytön tarpeellisuudesta on viime aikoina puhuttu paljon. Parhaillaan käynnissä on esimerkiksi Ylen ja Erätauko-säätiön vetämä Hyvin sanottu -hanke, jolla…
Onanoinnin uusi merkitys
Raamattua suomentaessa muistui mieleen stand-up-koomikko Ismo Leikolan repertuaariin kuuluva juttu, jossa selitetään tunnettujen ihmisten nimistä juontuvien sanojen etymologiaa. Jutun kliimaksina…
Ihme psalmi
Psalmi 139 on nykyään yksi suosituimmista psalmeista. Se kuvaa ihmisen ja Jumalan suhteen hyvin läheiseksi ja henkilökohtaiseksi. Tekstissä Jumala sommittelee…