Blogi: Kunnian ja häpeän päivä

Raamatun kääntäminen on aina Raamatun tulkintaa. Useinkaan ei ole yhtä ainoaa oikeaa totuutta. Todellisessa elämässä erilaiset, jopa vastakkaisetkin tulkinnat ovat perustellusti mahdollisia. Kääntäjä joutuu valitsemaan yhden näkökulman. Toinen vaihtoehto on tehdä käännöksestä moniselitteinen, tosin todennäköisesti eri tavalla kuin alkuteksti. Todellisuudella on monet kasvot.

Kirkkojen näkökulmasta on selvää, ettei Raamattua tule tulkita aivan miten sattuu. Kuitenkin, eri kirkkojen tulkinnat esimerkiksi jonkin sunnuntain evankeliumitekstistä saattavat poiketa merkittävästä toisistaan. Kirkkojen elämässä Raamatun kertomukset joutuvat erilaiseen valaistukseen riippuen kunkin kirkon omasta tulkintaperinteestä.

Palmusunnuntain perinteinen evankeliumikertomus Jeesuksen ratsastamisesta Jerusalemiin. Tapahtumia värittävät kansan hurmos ja edessä odottava Jeesuksen kuolema. Luterilaisen kirkon käsikirjassa sunnuntain otsikko on Kunnian kuninkaan alennustie.

Palmusunnuntailla on sisko. Se on ensimmäinen adventtisunnuntai.

Palmusunnuntailla on sisko. Se on ensimmäinen adventtisunnuntai. Silloinkin perinteinen evankeliumi kertoo Jeesuksen ratsastamisesta Jerusalemiin. Luterilaisessa kirkkokäsikirjassa sunnuntain teemaksi on merkitty Kuninkaasi tulee nöyränä.

Luterilaisessa jumalanpalvelusperinteessä palmusunnuntain ja ensimmäinen adventin vietot poikkeavat toisistaan kuin yö ja päivä. Adventtina kokoonnumme laulamaan yhdessä ymmärtämättömän kansanjoukon kanssa Hoosianna-virttä. Mielissä ovat adventtikynttilät ja joulun odotus.

Palmusunnuntaina todellisuus on toisenlainen, sillä se on kärsimysviikon ensimmäinen rasti. Jeesuksen kuolema näyttäytyy väistämättömänä. Edessä on vain viisi päivää. Sitten kaikki näyttää olevan lopussa. Palmusunnuntaina tuntuisi irvokkaalta laulaa täysin kurkuin Hoosianna.

Palmusunnuntaina tuntuisi irvokkaalta laulaa täysin kurkuin Hoosianna.

Vuoden 1918 tapahtumat ovat olleet kuluneen talven aikana esillä monella tavalla ja monesta eri näkökulmassa. Ei tarvitse mennä kauas taaksepäin historiassa, kun tulemme aikaan, jolloin vuoden 1918 tapahtumista on yksi ainoa oikea tulkinta. Toisille kyse oli vapaussodasta, toisille taas kapinasta, vallankumouksesta, sisällissodasta. Tulkinnat vaihtelivat, mutta aina oli kyse yhdestä ja ainoasta oikeasta historiantulkinnasta.

Viime aikoina puhutaan yhä useammin vain vuoden 1918 tapahtumista. Venäläisten sotilainen riisuminen aseista merkitsi varmasti vapaussodan alkua. Sodan päättymisestä tuli monille kunnian päivä. Aivan yhtä totta on se, että punaisten vankileirit, miesten, naisten ja jopa lasten teloitukset ilman reilua oikeudenkäyntiä ja ihmisten näännyttäminen leiriolosuhteissa nälkään merkitsevät häpeän kevättä ja tuskan kesää.

Todellisuus on yksi. Historiassa on vain sarja tapahtumia, mutta niihin voi liittyä tuhansia tulkintoja. Adventti ja Palmusunnuntai ovat molemmat totta.

Katso, kuninkaasi tulee. Vanhurskas ja voittoisa hän on, hän on nöyrä, hän ratsastaa aasilla, aasi on hänen kuninkaallinen ratsunsa.
(Sak. 9:9)

Teksti: Markku Kotila