Blogi: Koronavirus pakottaa meidät pysähtymään

Kirjoitin aamulla blogia sirkuksesta. Vaihdoin aiheen lennosta koronavirukseen, koska sirkuksesta kirjoittaminen tuntui liian kevyeltä aiheelta.

Koronavirus muuttui yhtäkkiä isoksi aalloksi, joka pyyhkäisi kaiken mukanaan.

Meitä ohjeistettiin tänään työntekijäkokouksessa ottamaan läppärit ja työpuhelimet mukaan kotiin, jotta olisimme valmiuksissa etätöihin. Moni asia, joita töissä parhaillaan suunnittelemme, on nyt vaakalaudalla. Koronan takia myös työmatka peruuntui. Tilanteet muuttuvat hetkessä.

Kun selaan sosiaalista mediaa, siellä kerrotaan koronaviruksen aiheuttamista erityisjärjestelyistä. Eräskin tuttu kertoo peruvansa suurimman osan menoistaan estääkseen taudin leviämisen. Kotona huomaan mieheni käyneen kaupassa ostamassa säilykkeitä, pakasteita ja vessapaperia. Lapset jännittävät, menevätkö he huomenna kouluun.

Illan mittaan tiedotetaan, että viikonlopun agilitykilpailut perutaan, kevätnäytös siirretään, mutta kuntosalille on vielä lupa mennä. Saapa nähdä, kuinka kauan.

Maailma on nyt koronaviruksen takia sekavassa tilassa. Suomessa virustartunnat ovat tänään miltei tuplaantuneet. Pääministeri suositteli kansalaisia välttämään lähikontaktia ja harrastuksiin menemistä. Virus vaikuttaa niin maailmantalouteen kuin jokaisen arkielämäänkin. Meillä suomalaisilla on yhteinen päämäärä: pyrimme hidastamaan koronaviruksen leviämistä. Tämä vaatii talkoohenkeä ja yhteistä sitoutumista.

Riskiryhmään kuulumattomien voi olla vaikea ymmärtää tilanteen vakavuutta – he saattavat pitää toimenpiteitä ylilyönteinä. Tosiasiassa me emme tiedä, ketkä ovat viruksen kantajia. Siksi meidän kaikkien tulee huomioida lähimmäisemme ja ottaa suositukset todesta. Riskiryhmälle koronavirus voi olla tappava tauti. Tehohoitopaikkoja ei riitä kaikille ja hoitajia on rajallinen määrä.

Koronavirus pakottaa meidät pysähtymään.

Koronavirus pakottaa meidät pysähtymään, elämän sirkus hiljenee hetkeksi. Uutisoimme eilen, että koronakaranteenissa olevat kiinalaiset kristityt kertovat, että he viettävät aikaansa lukemalla Raamattua. Nyt, kun hidastamme elämäämme taudin leviämisen ehkäisemiseksi, voisimme oikeasti pysähtyä ja antaa tilaa ajattelulle ja hiljaisuudelle. Antaa aikaa asioille, jotka ovat hukkuneet arjen kiireisiin. Punnita arvojamme. Kohdata omat rakkaat ja pitää heistä huolta. Nyt on aikaa kysyä ja etsiä vastauksia – voisimmeko virvoittaa suhdettamme Luojaan ja hänen sanaansa?

Tässäkin hetkessä saamme luottaa Kaikkivaltiaan huolenpitoon. Päivän sanassa sanotaan tänään näin: Ei kukaan, joka luottaa sinuun, jää vaille apuasi. (Ps. 25:3)

Teksti: Katri Saarela
Kuva: Emily Morter/Unsplash