Blogi: Kesän viettoon Jeesuksen vertausten kanssa 

Jos hieman kärjistän, niin vuodessa on tasan kaksi hetkeä, jolloin moni ajattelee, että lukaisenpa vaihteeksi kirjan. Nyt en puhu himolukijoista, jotka ahmivat kirjoja aamupalaksi, vaan heistä, jotka tykkäävät kirjoista, mutta eivät osaa varata niille aikaa kalenterista. Itse kuulun jälkimmäisiin. 

Kaksi merkittävää suomalaista lukuhetkeä ovat, ainakin minun mielenmaisemassani, uuden vuoden ja kesän alku. Uusi vuosi on lupausten aikaa, jolloin pinotaan pöydälle kasa kirjoja, jotka sitten vuoden aikana luetaan läpi. Sen sijaan että kasa pikkuhiljaa pienenisi, se yleensä mystisesti häviää kirjahyllyn uumeniin loppiaiseen mennessä. Luonteeltaan uuden vuoden lukuhetki on kenties suorituskeskeinen, koska lukemisella on selkeät tavoitteet. Sekin on hyvä. Paljon romanttisempi lukukokemus on kuitenkin kesä. Kesässä yhdistyvät luonto, järvi, riippumatto ja se kirja. Eipä siis ihme, että myös kirjastoissa lainamäärät nousevat kesäisin.  

Tässä tulee tämän kesän raamatunlukuvinkki: Jeesuksen vertaukset Markuksen evankeliumissa. Kyseessä on mielekäs kokonaisuus, ei liian pitkä mutta sopiva, mikä toivottavasti puhuttelee lukijaansa. Markuksen vertaukset ovat luultavasti varhaisimpia, joita Jeesuksen nimissä on kulkenut. 

Leikkisän tavoitteellisuuden vuoksi annettakoon myös alla oleva lukukalenteri lukuhetkien helpottamiseksi. Vertaukset voi lukea mobiilisti UT2020 käännöstä hyödyntäen. 

• Maanantai Häävieraat ja paasto (Mark. 2:18–22).  
• Tiistai Kylväjä (Mark. 4:1–25)   
• Keskiviikko Itsestään kasvava vilja (Mark. 4:26–29) 
• Torstai Sinapinsiemen (Mark. 4:30–34) 
• Perjantai Vertaus viinitarhan vuokraajista (Mark. 12:1–12) 
• Lauantai Ihmisen pojan paluu (Mark. 13:24–31) 
• Sunnuntai Olkaa valppaina! (Mark. 13:32–37)  

 

Suomen kielessä vertaus tarkoittaa ilmaisua, jossa kaksi asiaa yhdistetään kuin-sanalla. Myös Jeesus lausuu lyhyitä mietelauseita, esimerkiksi: ”Helpompi on kamelin mennä neulansilmästä kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan (Mark. 10:25).” Jeesuksen vertauksista puhuttaessa on kyse kuitenkin kaikista niistä tarinoista ja kielikuvista, joita hän käyttää opetuksessaan. 

Vertauksia lukiessa on hyvä huomioida seuraava: Vertaukset osaavat olla ihanan raivostuttavia. Ne ovat mielen ärsyttäviä pulmapelejä. Vertauksista on välillä vaikeaa saada otetta, tosin osasta helpommin. Välillä tuntuu, että lukijana löydän oikean ”avaimen” vertauksen tulkintaan, mutta lopulta se katoaa kuin liukas saippua. Vertaus jää ikään kuin hieman vajaaksi, koska se ei selitä kaikkia yksityiskohtia. Tähän myös vertauksen ylivoima perustuu, sen ei pidäkään selittää kaikkea. Ikään kuin sanotaan jotakin ilmiselvää, mutta lopulta jätetään takaportti hieman raolleen. Jeesuksen vertaukset puhuttelevat lukijoitansa eri tavoin eri elämäntilanteissa – ja se on hyvä. Ylitarkka tulkitseminen ei tee kunniaa vertauksille. Ei siis ihme, että yleisesti vertaus on ollut ja on yhä suosittu menetelmä nykypäivän puhekulttuurissa.

Ei siis muuta kuin rauhallista ja valoisaa kesää jokaiselle! 

 

Paavo Huotari
Asiantuntija, raamatunkäyttö, Suomen Pipliaseura