Blogi: Hillolla vai mantelilla? Laskiaispullan hengellinen merkitys

Kaupan valmiit pakastepullat ovat saaneet uunissa kullanruskean värin. Nostan pellin pöydälle ja ohut höyrykiehkura nousee kohti kattoa kuin nälkäisen rukous. Kardemumman tuoksu täyttää ensin keittiön, viipyilee sitten kohti lastenhuonetta. Äkkiä ruokapöydän ympärillä on täyttä. Poltan sormeni halkaistessa pullaa ja heitän ääneen tämän vuodenajan kuumimman kysymyksen: ”Hillolla vai mantelimassalla?”.

Kakkulautasellani ei ole pelkästään vehnää, kermaa ja sokeria, vaan laskiaispullalla on hengellinen merkitys. Se on viimeinen nautinto ennen laskeutumista paastoon. Kirkkovuoden kierrossa ajatellaan, että suuriin juhliin on valmistauduttava. Paasto on valmistautumista pääsiäiseen ja laskiainen on niin ikään valmistautumista valmistautumiseen. Ajatuksena on, että nyt saa syödä ja juhlia kuin viimeistä päivää, sillä kohta ruumiin ilot saavat väistyä ja koittaa kurinalaisempi aika pääsiäiseen asti.

Joissakin maissa laskiainen kulkee nimellä karnevaali ja ilottelua jatkuu 7 päivän ajan. Onhan meillä Suomessakin onneksi laskiaispullaa tarjolla pidempään kuin vain laskiaissunnuntaina tai -tiistaina. Paasto pääsiäiseen kestää 40 päivää. Luvut eivät ole sattumaa. Raamatussa luku 7 on symboli täydellisyydelle: Jumala loi maailman 7 päivässä  ja väärintekijälle on annettava anteeksi seitsemänkymmentäseitsemän kertaa. Myös luku 40 toistuu useasti Raamatussa. Esimerkiksi Jeesus itse paastosi 40 päivän ajan asumattomalla seudulla, missä Koettelija kiusasi häntä houkutuksilla ja juutalainen kansa pakeni Egyptin vankeudesta ja etsi luvattua maata 40 vuoden ajan.

Pienet kädet haluavat itse laittaa täytteet pullaan. Kermaa valuu yli pullan reunojen, aina syliin asti. Rohkeimmat uskaltautuvat maistamaan mantelimassaa teelusikan kärjellisen. Suurin osa valitsee mansikkahillon mantelimassan sijaan. Kristillisen symboliikan näkökulmasta täyte ei ole pelkkä makuasia. Taidehistoria antaa niillekin merkityksen. Kun asettaa kaksi täydellistä ympyrää limittäin, niiden leikkauspisteiden väliin syntyy mantelin muoto. Siksi taiteessa mantelia on käytetty Jeesuksen vertauskuvana. Kristuksessa kaksi maailmaa kohtaa: hän on tosi ihminen ja tosi Jumala. Laskiaispullan, viimeisen nautinnon, sisällä oleva mantelimassa osoittaa suuntaa paastoa varten: kulje kohti Kristusta.

Mansikka sen sijaan on taiteessa himon symboli. Sinänsä sekin on looginen valinta pullan täytteeksi ennen himoista kieltäytymistä 40 päivän ajaksi. Tai, no, ainakin siihen asti, kunnes suklaamunat ilmestyvät kauppoihin.

 

Hanna Paavilainen

Suomen Pipliaseura, verkkoviestintäpäällikkö

Kuva: Unsplash