Blogi: Aina uusi alku!

Laskujeni mukaan kannoin viime viikon aikana yhteensä satoja kiloja kiviä, hiekkaa ja multaa. Se vei voimia, mutta vielä enemmän sain niitä.

Maa-ainesten kantamisen lisäksi muun muassa istutin kasvupaikoilleen satoja kasveja ja kylvetin niitä sadoilla litroilla vettä. Tein sen, koska se on työtäni. Saan siitä paljon likapyykkiä ja multaa kynsieni alle, mutta myös leipää perheen ruokapöytään ja iloa sekä itselleni että niille, jotka apuani tarvitsevat.

Olen kasvi-ihminen. Tähän aikaan vuodesta saan aina konkreettisen muistutuksen siitä, että niin on moni muukin. Kasvien vaikutusta ihmisten mielialaan voi itse kukin testata vaikkapa käymällä toukokuussa kauppapuutarhalla. Itse olin viime viikolla kolme päivää töissä kasvihuoneen kuumuudessa. Oli hikistä ja likaista. Silti päivien aikana näin valtavan määrän hymyileviä ihmisiä ja kuulin toistuvia ihastuneita huokauksia. Lapsia oli paljon, mutta uhmaikäisen raivarin todistajaksi pääsin vain kerran. Lapsetkin hiljenivät kukkameren äärellä.

Kotipuutarhatutkimus paljasti vastikään, että joka kolmas suomalainen pitää puutarhanhoitoa tärkeänä harrastuksena. Meitä kasvi-ihmisiä yhdistää ennen muuta innostus, joka syttyy keväällä ja pakottaa touhuamaan pihalla aina, kun vain on ylimääräistä aikaa.

Kliseeksi käynyt kasvun ihme yllättää vuodesta toiseen. Kuukausien ajan kuolleilta näyttäneet puuta ja pensaat heräävät talvilevosta, ja pienistä siemenistä alkaa kasvaa kukoistavia kasveja. Sitä ei voi lakata hämmästelemästä! Eikä sitä, miten kasvien tarpeita voi oppia ymmärtämään – osin opiskelemalla kirjoista, osin virheistä tai onnistumisista oppimalla. Se on ihmisen ja kasvin välistä kommunikaatiota, jossa sanoilla ei ole merkitystä. Minua se kiehtoo, on kiehtonut lapsesta saakka.

Kaltaiselleni puutarha-alan ammattilaiselle kevät on mukavaa mutta kiireistä aikaa. Päivät ovat pitkiä, illalla nukkumaan mennessä tuntee, että nivelet ja lihakset ovat olleet kovalla koetuksella.

Silti. Olen vilpittömän iloinen, että saan touhuta puutarhakasvien kanssa.

Ja kun tähän lisätään vielä luonnonkasvit, eläimet, taivas, tuulet, vapaat vedet ja kaikki muut asiat, joista me ihmiset saamme nauttia ja joihin vaikutusvaltamme yltää vain hyvin rajallisesti, on mahdotonta kiittää tarpeeksi. Ja muistaa, että vastuullamme on pitää tästä kaikesta annetusta kauneudesta hyvää huolta.

Herra Jumala kasvatti maasta esiin kaikenlaisia puita, jotka olivat kauniita katsella ja joiden hedelmät olivat hyviä syödä, ja paratiisin keskelle hän kasvatti elämän puun sekä hyvän- ja pahantiedon puun. (Moos. 2:9)

Teksti: Tiina Makkonen