Blogi: A,B,C -opiskelua lapsena ja aikuisena

Muistatko, miltä tuntui, kun opit tuntemaan kirjaimet? Entä muistatko, milloin kirjoitit ensimmäisen sanan? Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, millaisia taitoja ja mitä kaikkea tietoa kouluaikasi opetti sinulle? Itse muistelen hymyillen omaa ekaluokkalaisen intoani aakkosten äärellä, varsinkin kun sanojen ja kirjoitetun tekstin maailma alkoi avautua. Rakastin kirjoja ja lukemista yli kaiken.

Kaikkialla maailmassa ovi lukutaitoon ei aukea samalla tavoin kuin meillä Suomessa. Esteenä oppimisille voi olla esimerkiksi vieras koulukieli, jolloin oppiminen jää pinnalliseksi. Monissa maissa varsinkin naiset opettelevat luku- ja kirjoitustaitoa vasta aikuisina.

Malawissa, itäisessä Afrikassa, naisten lukutaitoryhmät kokoontuvat opiskelemaan kyläpäällikön pihalla tai suuren puun varjossa, kirkossa tai koululuokassa. Koolla ei ole vain naisia, joukossa on muutamia miehiäkin. Lapsiakin saattaa olla paikalla melkoinen liuta.

Lukutaitoryhmän kokoontuminen on kuin iso perhekerho. Kun äidit, mummot ja tädit opettelevat aakkosia, lapset leikkivät lähiympäristössä. Isommat lapset katsovat taaperoiden perään ja pienimmät keikkuvat kantoliinoissa äitinsä sylissä välillä maitoa imien, välillä nukkuen. Kun äidille tulee asiaa, häntä lähestytään hiljaa ja varovaisesti, sillä äiti seuraa tarkasti opettajan opetusta. Hän haluaa oppia lukemaan.

Monilla äideillä on samankaltainen tausta. He eivät ole päässeet lapsena kouluun, vaikka olisivat halunneetkin. Nyt he opiskelevat innolla uutta taitoa. Osa äideistä on opetellut ensimmäistä kertaa elämässään pitämään kynää kädessään.

Isompia lapsia välillä hymyilyttää, kun äidit toistavat aakkosia. Osa kouluikäisistä osaa jo lukea, mutta kaikki eivät. Joskus lapsi saattaa käydä ensimmäiset luokat koulua oppimatta lukutaitoa. Koulukielenä kun on usein muu kuin lasten oma äidinkieli.

Kun liitutaulun luona kirjoittamassa käynyt nainen palkitaan lauluin ja taputuksin, syleissä istuvat  lapset saavat samalla tärkeän opetuksen: luku- ja kirjoitustaidon oppiminen on tärkeää! Nämä taidot avaavat oven jollekin seuraavalle uudelle, hyvälle asialle vaikkapa pienen puodin perustamiselle. Lukutaitoinen äiti pystyy auttamaan myös omien lastensa koulunkäyntiä.

Christina, eräs lukutaito-opiskeli totesi: ”Lukutaidon oppiminen on elämäni suurin saavutus. Jo kynän kädessä pitäminen oli suuri käännekohta. Kaikessa tässä Jumala on auttanut minua”.

Koulujen taas alkaessa rukoillaan yhdessä kaikkien pienten ja isompien koululaisten puolesta!

Jumala, isämme. Kiitos kaikista kouluista ympäri maailmaa. Siunaa kaikenikäisiä oppijoita ja opettajia. Kiitos tiedoista ja taidoista, joita saamme koulun ansiosta. Suojele koulujamme. Ole meidän kanssamme tänään, aamen.

 

Teksti: Satu Toukkari