Viidennen polven kristittynä Kiinassa
Bonnie Bao oli syyskuussa 2020 Pipliaseuran vieraana isänsä pastori Bao Jiayuanin kanssa. Ensikertalaisena Suomessa hän huomioi heti raikkaan ilman, erilaisen arkkitehtuurin ja valtavan puiden määrän sekä sen, kuinka vähän täällä on ihmisiä.
Pastorin tytär oli jo pienenä kiinnostunut Raamatun tarinoista, ja hänellä oli oma Raamattu alakoululaisena. Kertomus Danielin uskosta teki häneen silloin vaikutuksen.
Mieleenpainuneita joulumuistoja
Kun Bonnie oli pieni, perhe asui teologisen tiedekunnan alueella. Kristityt ovat Kiinassa vähemmistönä, ja koulun jälkeen Bonnien ystävät usein seurasivat häntä, koska Bonnien perhe asui niin mielenkiintoisessa paikassa. Joulunaikaan lapset halusivat tietää, miten joulua vietetään, ja he osallistuivat jouluaaton avoimeen juhlaan tiedekunnassa. Joulunviettoon kuuluivat muun muassa kuoron laulamat joululaulut ja opiskelijoiden esittämät näytelmät jouluevankeliumista.
Bonnien isä hankki perheelle joululahjat ja heillä oli koristeltu joulukuusi. Isä kysyi tyttäreltään joululahjatoiveita ja lahja tuli Bonnien nukkuessa hänen vuoteensa viereen. Bonnie muistaa yhä lapsuudesta tunteen, kun hän keskellä yötä heräsi ja tunnusteli, onko paketti jo ilmestynyt lattialle. Joulunaika kiinnostaa edelleen kiinalaisia ja kirkot täyttyvät ihmisistä.
Maailmanhistorian vaikuttavat käänteet
Bonnien isä, pastori Bao Jiayan, ehti opiskella neljä vuotta Nanjingin teologisessa seminaarissa, ennen kuin kulttuurivallankumous alkoi Kiinassa vuonna 1966, ja seminaari suljettiin muiden koulujen ohella. Kulttuurivallankumous teki kaikesta uskonnonharjoittamisesta kiellettyä. Kirkot suljettiin ja Raamatut poltettiin, eikä niitä saanut omistaa.
— Ainoastaan englanninkielinen Raamattuni säästyi, koska sotilaat luulivat sitä sanakirjaksi. Raamattuni säilyminen vahvisti uskoani Jumalan läsnäoloon myös tuhon ja vaikean ajan keskellä, pastori Bao kertoo. Bao Jiayuan lähetettiin muiden nuorten kanssa maatöihin. Hänen isänsä, joka oli pappi, joutui myös kärsimään.
Maailman historian tapahtumat ovat koskettaneet Bonnien perhettä. Bonnien omaan elämään vaikutti vuoden 2001 syyskuun 11. päivän terrori-iskut New Yorkissa. Häneltä jäivät yliopisto-opinnot Yhdysvalloissa, koska hän ei saanut maahan viisumia. — Kiinassa ei ole yleistä, että perheessä olisi näin pitkä historia kristittyinä. Tunnen itseni ja perheeni siunatuiksi. Olen oppinut isältäni sisäistä vahvuutta. Hän ei ole koskaan syyttänyt asioiden tilasta ketään. Hän on kokenut elämässään monia muutoksia, mutta hän on aina sopeutunut niihin joustavasti. Hän tekee kaiken uskonsa kautta, Bonnie summaa elämänsä opit.
Jumalalla on jokaiselle ihmiselle oma kutsumus
Bonnien työvalintoihin on vaikuttanut raamatunlause: ”Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan.” (Mark. 10:45) Hänelle on ollut tärkeää auttaa muita. Vapaaehtoistöiden jälkeen Bonnie työskenteli Kiinan suurimmassa hyväntekeväisyysjärjestössä Amity Foundationissa kymmenen vuotta, ja nyt hän on raamattutyön koordinaattorina Yhdistyneiden Raamattuseurojen palveluksessa.
Tällä hetkellä Bonnielle voimakkain viesti Raamatussa on: ”Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet.” (Matt. 6:34)
Bonnie toivookin, että hänen oma elämänsä olisi esimerkkinä uskosta. Ystävät ovat huomanneet Bonniesta kumpuavan ilon ja ovat kiinnostuneet sitä myötä myös kristinuskosta. Bonnie antaa usein lahjaksi Raamattuja ei-kristityille ystävilleen. Kiinassa painetaan paljon erilaisia, kauniita Raamattuja, joita on kiva antaa lahjaksi.
Bonnie on kiitollinen, että hän sai tulla Suomeen. Ihmiset olivat ystävällisiä ja hän koki, että Kiina on suomalaisten sydämissä. Myös jokaisen rukous Kiinan kristittyjen puolesta on tärkeä.
Bonnien terveiset suomalaisille monien muutoksien keskellä on: – Älkää olko peloissaan tulevaisuuden suhteen. Paikalleen ei pidä jäädä. Elämässä tarvitsee mennä eteenpäin. Toivoa on. Rukoilkaa. Jumala on.
Teksti: Ulla Oinonen
Kuva: Suomen Pipliaseura