Vain joka viides suomalainen on tehnyt testamentin

Perjantaina 13.9. vietetään kansainvälistä testamenttilahjoittamisen päivää (Legacy Giving Day). Päivän avulla halutaan muistuttaa, että testamentin avulla perintöä voi ohjata myös hyväntekeväisyyteen. Noin joka viides suomalainen on tehnyt testamentin, mikä on kansainvälisesti verrattuna pieni määrä. Perheiden monimuotoistuminen on mutkistanut perinnönjakoa, ja tehnyt testamentin tekemisestä aiempaa ajankohtaisemman.

Suomalaisista vain noin joka viides on tehnyt testamentin. Kansainvälisessä vertailussa tämä on vähän. Esimerkiksi Espanjassa yli 60 prosenttia ja Iso-Britanniassa sekä Alankomaissa 40 prosenttia kansalaisista on tehnyt testamentin. Tiedot ilmenevät marraskuussa 2023 toteutetusta Legavision Survey -tutkimuksesta.

Yli kolmannes suomalaisista on harkinnut testamentin tekemistä. Tärkein syy testamentin tekemiselle tai sen harkitsemiselle on halu päättää, mihin omaisuus menee kuoleman jälkeen.

Noin 80 prosenttia suomalaisista ei ole tehnyt testamenttia. Useimmiten taustalla on se, että asiaa ei ole koettu itselle ajankohtaiseksi tai on ajateltu, että oma perinnönjako on ilman testamenttiakin selkeä. Moni myös ajattelee, että perinnöksi jäävä omaisuus on rahalliselta arvoltaan vähäinen.

Perheiden monimuotoistuminen mutkistaa perinnönjakoa

perheiden monimuotoistuminen mutkistaa perinnönjakoa
Perheiden monimuotoistuminen on kasvanut Suomessa viime vuosikymmenien aikana. Nykyisin vähintään joka kolmas suomalainen lapsiperhe on monimuotoinen perhe. Testamentin tekeminen uusperheissä on erityisen tärkeää, koska ilman sitä omaisuus voi päätyä taholle, joka ei ole edesmenneen henkilön tahdon mukainen.

– Testamentin tekemiselle on monenlaisia syitä, jotka yleensä vaihtelevat erilaisissa perhetilanteissa. Testamentti varmistaa, että omaisuus jaetaan henkilön toiveiden mukaisesti, ja se voi auttaa välttämään perintöriitoja. Lisäksi testamentti voi olla tärkeä väline perintöverosuunnittelussa, kertoo perhe- ja perintöoikeuteen erikoistunut juristi Piia Jeremejeff.

Hyväntekeväisyysjärjestöille testamentataan aiempaa enemmän

Hyväntekeväisyysjärjestöille testamentataan aiempaa enemmän
Lahjoitusten ja perintöjen merkitys hyväntekeväisyysjärjestöjen toiminnan rahoituksessa on kasvussa. Tällä hetkellä järjestöjen rahoituspohjasta testamenttilahjoitukset muodostavat Suomessa keskimäärin noin viiden prosentin osuuden. Esimerkiksi Alankomaissa vastaava luku on 30, Iso-Britanniassa 27 ja Tanskassa 12 prosenttia.

Järjestöt ohjaavat testamentin laatimisesta kiinnostuneet käyttämään ulkopuolisia ja puolueettomia juristeja. VaLan selvityksen mukaan 70 prosenttia testamentin laatineista sanoo hyödyntäneensä juristin palveluita.

Jeremejeffin mielestä juristia kannattaa käyttää testamentin laadintaan.
– Vaikka asiakirjat voi laatia itse, asiantuntija voi tuoda esiin tärkeitä huomioita ja tarjota arvokkaita vinkkejä perintöverosuunnitteluun, Jeremjeff arvioi.

Testamenttia voi päivittää elämäntilanteen mukaan

Testamenttia voi päivittää elämäntilanteen mukaan
Kymmenen prosenttia testamentin tehneistä tai tekemistä harkinneista on päättänyt laatia useamman testamentin elämänsä aikana. Yksi yleisimpiä kysymyksiä juristeille onkin: Voinko muuttaa jo laatimaani testamenttia?

– Testamenttia voi muuttaa, ja suosittelen testamentin tarkistamista ja sen päivittämistä noin viiden vuoden välein. Oma elämäntilanne ja arvot voivat muuttua, jolloin testamentin päivittäminen tulee ajankohtaiseksi. Itselle merkitykselliseksi asiaksi voi esimerkiksi nousta perinnön tai sen osan testamenttaaminen tärkeään hyväntekeväisyyskohteeseen, Jeremejeff korostaa.

Kaikille avoin ja maksuton Hyvä testamentti -webinaari järjestetään tiistaina 24.9. klo 17–18. Webinaarin puhujana on perhe- ja perintöoikeuteen erikoistunut lakimies Piia Jeremejeff. ILMOITTAUDU MUKAAN!