Tervetuloa mukaan juhlimaan Agricolaa ja muistamaan lukutaitotyötä
Samaan aikaa kun me suomalaiset juhlimme Mikael Agricolaa, maailmassa on edelleen peräti 773 miljoonaa lukutaidotonta aikuista. Pahinta lukutaidottomuudessa on, että muita heikommat mahdollisuudet periytyvät lukutaidottomien äitien lapsille. Raamattusunnuntaina 11.4. kannetaan kolehti Pipliaseuran Lukutaitoa naisille Afrikassa-ohjelmalle. Kun lukutaidoton nainen oppii lukemaan, se saa aikaan koko yhteisössä hyvän kierteen.
9.4. juhlitaan suomen kirjakielen luojaa Mikael Agricolaa. Pernajalla syntynyt Agricola oli suutarin lahjakas lapsi. Hänet lähetettiin jo lapsena kouluun ensin Viipuriin ja myöhemmin Saksaan.
Koulutetusta Agricolasta varttui Turun piispa, joka loi ja painatti todennäköisesti täysin omakustanteisesti ensin ABCkirian (Aapisen) ja myöhemmin Se Wsi Testamentin eli Uuden Testamentin. Nämä teokset loivat pohjan kansansivistykselle.
Monilta kieliltä puuttuvat edelleen paikalliset ”agricolat”. Maailman yli 7000 kielestä ei läheskään kaikille ole luotu kirjakieltä, eikä niillä ole tarjolla koulutusta.
Pipliaseuran ohjelma Lukutaitoa naisille Afrikassa pyrkii muuttamaan tilanteen. Jos nainen oppii aikuisiällä lukemaan, myös hänen lapsensa oppivat todennäköisemmin lukemaan. Lukutaito aiheuttaakin hyvin kierteen.
Ainoa, joka ei päässyt kouluun
Miltä tuntuu olla lukutaidoton aikuinen? Sen osaa tarkalleen kertoa 22-vuotias Wini Magava Tansaniasta. Tunteen voit katsoa tästä videosta.
– Kun äitini sai kaksoset, perheeni oli sitä mieltä, että minun olisi lopetettava koulu ja autettava äitiä kotona kaksosten kanssa. En ymmärtänyt siihen aikaan mitä tein. Myöhemmin jopa kaksoset pääsivät kouluun, vain minä en päässyt. Olen pohtinut myöhemmin paljon sitä, miksi juuri minulle kävi näin, kertoo Wini Magava.
Winistä tuli myöhemmin äiti. Vuonna 2019 hän sai Pipliaseuralta toisen mahdollisuuden: Wini pääsi lukutaitoluokkaan.
– Naapurini pilkkasivat minua, että lintsaan kotitöistä menemällä kouluun. He olivat varmoja, etten oppisi lukemaan. Nyt he ovat puolestani onnellisia, sillä osaan lukea ja käyttää esimerkiksi kännykkää.
Winin suuri unelma on, että myös hänen lapsensa pääsisivät hyvään kouluun. Naisen lukutaidolla ja lasten kouluttautumisella on tutkimusten mukaan suora yhteys: lukutaito aloittaa perheessä, mutta myös yhteisössä hyvän kierteen.
Lukutaito mahdollistaa esimerkiksi Raamatun lukemisen itse ja edistää tietoisuutta omista ja muiden oikeuksista. Lukutaito onkin tutkitusti ase huono-osaisuutta ja äärimmäistä köyhyyttä vastaan.
Tansanialainen Wini Magava joutui tilanteeseen, jossa kaikki muut hänen perheessään pääsivät kouluun – paitsi hän.
Häpeä omasta äidinkielestä
Ari Vitikainen työskentelee Suomen Pipliaseuran lukutaitotyön asiantuntijana. Hän koordinoi Lukutaitoa naisille Afrikassa –ohjelmaa ja valmistaa lukutaitomateriaaleja luokkia varten yhdessä SIL International konsulttien sekä kohdekielen äidinkielisten puhujien kanssa.
– Pipliaseura käyttää lukutaitotyössä aina paikallisia osaajia. Vähemmistökieliä ei useinkaan arvosteta. Niiden puhujat saattavat usein jopa hävetä omaa äidinkieltään. Kirjakielen kehittäminen ja lukutaitotyö vähemmistökielillä yhdessä paikallisten kanssa antaa kielille arvostusta. Työllä on siten voimauttava vaikutus niin yksilön kuin koko yhteisön kannalta, Vitikainen kertoo.
Pipliaseuran Lukutaitoa naisille Afrikassa -ohjelma on käynnissä Malawissa, Etiopiassa, Keniassa, Namibiassa ja Tansaniassa. Jo reilut 5000 naista on oppinut lukemaan ohjelman ansiosta sitten sen pilotoinnin vuonna 2017.
Vitikainen on mahdollista tavata Agricola-lukutaitokahvilassa Facebookissa Raamattusunnuntaina jumalanpalveluksen jälkeen. Pipliaseuran viestintä- ja varainhankintajohtaja Terhi Huovari ja Vitikainen keskustelevat lukutaitokahveilla lukutaidon merkityksestä.
Lukutaito on ihmisoikeus – myös korona-aikaan
Viime vuosi on sujunut koronan merkeissä, mutta lukutaitotyötä se ei jarruttanut. Päinvastoin: korona-aika kasvatti paikallisten osaajien osuutta projekteissa.
– Korona-aikana paikalliset tiimit ovat pitäneet opettajankoulutuksia ja järjestäneet lisälukutaitomateriaalintekotyöpajoja itsenäisesti, ulkomaisten konsulttien tukiessa heitä etänä. Vastuun ja tietotaidon siirtyminen paikallisiin käsiin on keskeinen tavoite Lukutaitoa naisille Afrikassa ohjelmassa, ja korona aika on nopeuttanut tätä prosessia entisestään, kertoo Vitikainen.
– Lukutaito omalla äidinkielellä on jokaiselle kuuluva ihmisoikeus, hän muistuttaa.
Alkavana keväänä kävellään
9.4. vietetään Agricolan päivää, jolloin on perinteisesti nautittu Agricola-leivos lukutaitotyön tueksi. Tänä vuonna niitä ei luonnollisesti saa kahviloista, mutta leipomalla itse reseptin mukaan voi nytkin muistaa niitä naisia, joilla lukutaitoa ei ole.
Samalla voi havahtua kiittämään sitä tosiasiaa, että esimerkiksi reseptin lukeminen on meille onneksi itsestäänselvyys.
Raamattusunnuntaina 11.4. alkaa myös huhti–syyskuulle ajoittuva Agricola-kävely Pernajasta Turkuun. Tällä uudella kotimaisella pyhiinvaelluksella noudatetaan viranomaismääräyksiä, ja kulkeminen tapahtuu kuuden ryhmissä.
Lenkkitossut voi kuitenkin laittaa jalkaan missä päin Suomea tahansa. Omalle Agricola-kävelylle voi lähteä esimerkiksi kotiovelta käsin. Kävellessä yksin tai ystävän kanssa voi paneutua Agricola-pyhiinvaelluskorttien teemoihin. Teemoja on kaikkiaan seitsemän sellaisista aiheista kuin kiitollisuus, kiireettömyys, vapaus, yksinkertaisuus, huolettomuus, hengellisyys ja jakaminen.
Katso video Wini Magavan tarina
Lisätietoja Agricola-kampanjasta: agricola.fi
Kuva ja video: Katri Saarela, teksti: Eriikka Käyhkö
Suomen Pipliaseuran Lukutaitoa naisille Afrikassa -ohjelma toteutetaan ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin sekä yksityislahjoittajien tuella. Lukutaitotyötä koordinoivat paikalliset Pipliaseurat yhteistyökumppaneinaan kirkot sekä paikallishallinto.