Raamatunkäännös koltansaamen tukena 

Vähemmistökielet Suomessa

Helmikuun 21. päivä on kansainvälinen äidinkielen päivä. Päivän tarkoitus on muistuttaa meitä äidinkielen roolista ja juhlistaa kielellistä monimuotoisuutta. Maassamme käytetään kansalliskielten, suomen ja ruotsin, ohella myös vähemmistökieliä. Näistä kotoperäisiä ovat karjalan ja romanikielen ohella kaksi viittomakieltä sekä kolme saamen kieltä. 

Suomen Pipliaseura on yhteistyökumppaniensa kanssa pyrkinyt tukemaan maamme kotoperäisiä vähemmistökieliä jo 1970-luvulta alkaen. Kielten käyttöä tukemaan on laadittu ja laaditaan raamatunkäännöksiä, onhan tämä Pipliaseuralle luonteva tapa toimia. 

Saamelaisten oikeudet

Viime aikoina julkisuudessakin on keskusteltu saamelaisten asemasta ja oikeuksista. Sekä Suomen valtio että evankelis-luterilainen kirkko käynnistivät joitain vuosia sitten totuus- ja sovintoprosessit. Valtiollisen totuus- ja sovintokomission työn tavoitteena on tunnistaa ja arvioida entistä ja nykyistä syrjintää ja oikeuksien loukkauksia. Kirkon sovintoprosessin tavoitteet vastaavat valtiollista prosessia, joskin selkeästi kirkollisesta näkökulmasta. 

Maamme historia ei kaikilta osin ole kunniakas. Aivan viime vuosikymmeniin asti erityisesti pienien saamen kielten asema oli hyvin heikko. Valtion totuus- ja sovintokomitean tilaaman raportin mukaan koltansaamelaisilla ei ollut mitään kielellisiä oikeuksia ennen 1990-lukua. Evankelis-luterilaisen kirkon kielistrategia vuodelta 1995 jättää koltansaamen käsittelyn strategian ulkopuolelle, koska ”suurin osa kolttasaamelaisista kuuluu ortodoksiseen kirkkoon”. Kieliyhteisö on hauras ja koltansaamen tukeminen vaatii kaikilta huomattavia ponnisteluja. 

Minulla on pöydälläni juuri valmistunut luonnos Luukkaan evankeliumin alkupuolelta. Pipliaseura yhdessä kolttien kieliyhteisön sekä ortodoksisen ja evankelis-luterilaisen kirkon kanssa laatii raamatunkäännöstä, joka vastaisi tämän päivän koltansaamelaisten kielellisiä tarpeita. Ymmärrämme, että tämä voi olla vain pieni pisara, mutta toivomme, että se palvelisi koko kieliyhteisöä ja tukisi jokaista yhteisön jäsentä kuuluipa tämä kirkkoon tai ei. 

Käännöstyön haasteet ja kielikysymykset

Itse käännöstyön järjestäminen osoittautui monimutkaiseksi. Käännöksen tekevät koltansaamelaiset itse, joten työssä kuuluu kieliyhteisön oma ääni. Koska kääntäminen on haasteellista, osa työryhmän jäsenistä empi siihen ryhtymistä. Raamattu on sisältönsä ja siihen liittyvien käsitysten ja odotusten takia poikkeuksellisen hankala käännettävä. Täytyy selvitellä lukuisia kielellisiä kysymyksiä ja vielä emme tiedä, miten varmistetaan, että käännös vastaa myös kreikankielistä lähtötekstiä.  

Koltansaamen monimutkaisen oikeinkirjoituksen luulisi tuottavan hankaluuksia, vaikka niin ei välttämättä ole. Se, että kielessä käytetään yhteensä 36 eri kirjainta, ei ole suurikaan haaste nykyisten kehittyneiden tietoteknisten järjestelmien aikana, mutta kielessä käytetyt ääntämiseen vaikuttavat ”heittomerkit”, nimittäin pehmennys- ja erotusmerkit, voivat tuottaa haasteita. Näistä tavallisempi on pehmennysmerkki. Se kertoo, että merkin edellä oleva vokaali ja sitä seuraava konsonantti ääntyvät ”hieman toisella tavalla” kuin niissä tapauksissa, joissa merkkiä ei käytetä. Merkki pitää siis saada näkyville tavalla, jolla tekstin lukija voi sen tunnistaa juuri pehmennysmerkiksi. Merkki on hyvin tavallinen. Yksin Johanneksen evankeliumissa se esiintyy lähes 5000 kertaa. Vain kirjaimet e, i ja t ovat sitä tavallisempia. 

Toiveena tarkka ja selkeä käännös

Oikeinkirjoitukseen liittyvät myös vierasperäiset erisnimet kuten Quirinius. Kirjoitetaanko Quirinius, Kvirinius vai jotain muuta? Pitää päättää, miten otetaan huomioon se, että koltansaamen puhujilla on erilaisia käytäntöjä. Käytämmekö Jumalasta sanaa Vuâsppååʹd, kuten ortodoksisessa perinteessä on tapana sanoa, vai ehkä Eʹmmel, kuten muiden saamenkielten perusteella voisi ajatella?  

Kääntäjät eivät osaa kreikkaa, vaan heidän lähtötekstinään on suomennos. Uskomme kuitenkin, että lopputulos on hyvä. Lopulta toiveena on Luukkaan jouluevankeliumin enkeleiden laulun mukaisesti: 

rääuh määdd âʹlnn oummuid,
koid son rääʹǩǩast.
Luuk. 2:14b

Teksti: Seppo Sipilä, johtaja, kansainvälinen työ, Suomen Pipliaseura