Omalla kielellä Raamattu tulee tutuksi

Kiinassa puhutaan yli sataa eri kieltä, ja virallisia etnisiä vähemmistöjäkin on 55. Maa tunnetaan lännen kristittyjen parissa uskontoihin kohdistuvista rajoituksistaan. Niiden keskellä työ menee eteenpäin: seurakunnat kasvavat, Raamattua käännetään uusille kielille, ja Pipliaseura toimii hyvässä yhteistyössä valtionhallinnon kanssa. Niin uusille käännöksille kuin edullisille painetuille Raamatuille on kasvava tarve.

Äänikirjoille kova kysyntä

Pipliaseuralla on parhaillaan käynnissä kuusi käännöshanketta Yunnanissa ja muilla alueilla. Käännökset etenevät tasaisesti etenkin nyt, kun koronarajoituksista on päästy ja yhteiskunta toimii taas suhteellisen normaalisti.

Yhdelle aikaisemmin valmistuneista vähemmistökielistä on tekeillä nyt myös ääniraamattu. Se palvelee erityisesti lukutaidottomia ja niitä, jotka eivät esimerkiksi näe kunnolla lukea. Äänikirjaa tarvittaisiin myös muille kielille, esimerkiksi itälisuksi, jonka Raamattu valmistui vuonna 2014 Pipliaseuran projektista.

Jumalanpalvelukset omalla kielellä

Yang Hai’en, 40, palvelee tällä hetkellä kirkossa kotikaupungissaan Tagoussa, Yunnanin maakunnassa. Yangin isoisoisä oli yksi ensimmäisistä kristityksi kääntyneistä ihmistä Taogussa, perusti seurakuntia ja toimi itälisun kirkkojen ensimmäisenä johtajana. Yang Hai’enin esi-isä myös aloitti ensimmäisen kerran Raamatun kääntämisen itälisun kielelle.

Yli sata vuotta myöhemmin, vuonna 2014, itälisunkielinen Raamattu näki päivänvalon, ja käännöstiimissä oli mukana myös Yanf Hai’en.
– Raamatun julkaiseminen omalla äidinkielelläni on ollut yksi tyydyttävimmistä ja merkittävimmistä virstanpylväistä omassa palvelutehtävässäni, Yang sanoo.

Kuten monilla muillakin etnisillä vähemmistöryhmillä syrjäisillä alueilla, suurimmalla osalla itälisun yhteisöstä ei ollut pääsyä ja resursseja muodolliseen koulutukseen. Siksi lukutaidottomuusaste on korkea. Monet uskovat eivät osaa lukea Raamattua. Itälisu on myös seurakuntien jumalanpalveluksen kieli.

– Jos saarnaamme Raamattua itälisun uskoville kiinan kielellä, heidän olisi vaikeaa ymmärtää, mitä sanomme, koska monet heistä eivät puhu ja ymmärrä kiinaa. Siten Raamatun saaminen itälisun kielellä yhdessä lukutaitoluokkien kanssa auttaa uskovia oppimaan Jumalan sanaa tehokkaasti, Yang kertoo.

Lukutaito-opetusta vapaaehtoispohjalta

Lukutaitoluokkien opetussuunnitelma keskittyy opettamaan oppilaita ensin lukemaan ja kirjoittamaan yleisesti käytettyjä itälisun kirjoitusmerkkejä. Raamatun lukeminen on yksi oppilaiden tärkeimpiä motivaation lähteitä.
– Heti kun he pystyvät lukemaan kirjainmerkkejä itsekseen, he voivat alkaa lukea Raamattua. Ja kun he osaavat lukea Raamattua itsekseen, he voivat oppia Jumalasta, Yang hymyilee.

Yang kertoo lukutaito-ohjelman ensimmäisestä oppitunnista.

– Painoimme 2 000 kappaletta lukutaitokirjoja. Olin täynnä innostusta tietäessäni, että 2 000 veljeä ja sisarta oppisi lukemaan ja kirjoittamaan omalla kielellään ja he jatkaisivat Jumalan sanan lukemista!

Mukana olleet opettajat palvelivat samalla paikallisseurakunnissaan maallikkosaarnaajina, vapaaehtoistyönä. Lisäksi heidän täytyi elättää perheensä päivätöillä, kuten maanviljelyllä.

Luokkien oppilaat olivat sekä nuoria että vanhuksia, joilla oli vaihteleva oppimiskyky. Lisäksi kotielämän vaatimusten vuoksi monet opiskelijat eivät voineet osallistua luokkiin säännöllisesti. Oli myös tavallista, että nuorempi sukupolvi lähti kaupunkeihin etsimään työmahdollisuuksia. Siitä huolimatta itälisun kristityt olivat edelleen innokkaita oppimaan, ja monet ovat oppineet lukemaan Raamattua äidinkielellään lukutaitoluokkien kautta.

Ilman Raamattua en tuntisi Jumalaa

20 vuotta sitten Cao Jifa, 76, ei tiennyt paljoakaan uskonnoista ja etsi yhtä tosi Jumalaa. Eräs iäkäs kristitty mies samasta kylästä kutsui hänet kirkkoon. Se tuntui Jumalan johdatukselta.
– Opin ymmärtämään Jumalan rakkautta ja pelastusta. Tunsin, että tämä on se Jumala, jota olen etsinyt.
Seurakunta antoi Caolle taskukokoisen Raamatun, ja hän alkoi lukea sitä. Vähitellen hän alkoi ymmärtää Raamatun sanomaa, ja usko alkoi kasvaa. Nyt Cao on ollut kristitty jo 16 vuotta.
– Ilman Raamattua en tuntisi totuutta enkä tosi Jumalaa. Elämäni tuhoutuisi, jos uskoisin pahoihin henkiin. Onneksi otin uskon askeleen mennäkseni kirkkoon, ja sain ensimmäisen Raamattuni. Kiitos, Pipliaseura, Raamatun lahjasta!