Namibiassa alkaa uusi raamatunkäännöstyö

Vaaleanpunainen kirkko on ääriään myöten täynnä. Evan­kelis-luterilainen Hosianna-kirkko sijaitsee Namibian pääkaupungis­sa Windhoekissa.

Kirkon ulkopuolella notkuu tusinan verran nuorisoa, joka kuuluu Oshiwambo-heimoon. Messu on ndongaksi, joka on nuorten äidinkieli. Miksi nuoret eivät ole messussa? Kos­ka heidän on vaikea ymmärtää, mitä messussa puhutaan.

Nuoret käyvät silti joka sunnuntai kirkossa. Toisinaan mes­su on englanniksi, silloin he ymmärtävät.

Nuoret puhuvat englantia – monet ajattelevat englanniksi. Kuinka kauan heidän perinteinen kielensä ja kulttuuriinsa säilyy?
Pappi Joel Fikeipo.

Kirkolla on tärkeä paikka nuorten elämässä. Namibian noin 2,2 miljoonasta asukkaasta yli puolet on alle 25-vuotiaita. 49 prosenttia eli yli miljoona namibialaista puhuu äidin­kielenään Oshiwambo-heimojen kieliä, joihin kwanjama ja ndonga kuuluvat. Kwanjamaa puhutaan myös Angolassa. Namibiassa itsenäistymisen yhteydessä englannista tuli yh­teinen kieli kaikkien heimojen välille. Se koettiin puolueet­tomaksi ja kansainväliseksi kieleksi. Päätös takasi maan yh­tenäisyyttä, mutta se aiheutti myös nuorten vieraantumis­ta omasta kielestään.

Nykyraamattu nuorille vaikeatajuinen

Ongwedivan taajamassa Pohjois-Namibiassa on käynnissä raamatunkäännöstyöpaja. Namibian ja Angolan pipliaseu­rat ovat aloittamassa käännöstyötä ndongan ja kwanjaman kielille. Paikalle on kutsuttu Namibian ja Angolan kirkko­jen lähettämiä käännöstyön kandidaatteja, jotka puhuvat äidinkielenään käännettäviä kieliä. Työhön valitaan seitse­män kääntäjää: neljä kwanajaman ja kolme ndongan kielel­le. Kääntäjien tulee olla tasapuolisesti eri kirkoista, suku­puolista ja koulutustaustoista.

Käännöshankkeen päätarkoituksena on kään­tää Raamatut kielelle, joka tavoittaa nuoret helposti ja ymmärrettävästi. Monet am­bonuoret eivät ymmärrä nykyisiä käännök­siä. Namibian Pipliaseuran pääsihteeri Bar­nie van der Weltin mukaan kirkot kasvavat Afrikassa ja nuoret ovat seuraava sukupolvi. Heidän täytyy olla mukana kirkkojen kasvu- ja kehitysprosessissa.

Haluamme tavoittaa 15–35-vuotiaat nuoret, jotta he kokisivat Raa­matun omakseen ja siten voisivat olla raken­tamassa omaa kirkkoaan ajankohtaista annet­tavaa olevalla sanalla.
Pääsihteeri Bar­nie van der Welt

Nuoret kokevat, että Raamattu kuuluu jon­nekin menneisyyteen. Näin kertoo työpajaan kutsuttu 24-vuotias lentäjäopiskelija Simon Ngenokesho, joka on kääntänyt lastenkirjoja kwanjamak­si:

Koen, että nuorten kiinnostus Raamat­tuun on heikentynyt, koska sen kieli ei vas­taa käyttämäämme ja ymmärtämäämme kiel­tä.
Simon Ngenokesho

Oshiwambokielet näkyvät namibialaisissa mai­noksissa ja sanomalehdissä, tosin kieli on var­sin erilaista kuin Raamatussa.

Kavereiden kanssa käytämme englantia. Täällä pohjoises­sa käytetään vielä paljon oshiwamboa myös nuorten kesken. Ihmiset haluavat puhua omaa kieltään.
Simon Ngenokesho

Ndongan- ja kwanjamankielisten raamatun­käännösten tarvetta selvitettiin pitkään. Ilme­ni, ettei pelkkä kielentarkistus riitä, vaan tar­vitaan uudet käännökset.

Käyttäjien parissa tehdyt tutkimukset osoit­tavat, että sekä kwanjaman- että ndongankie­liset nuoret eivät enää ymmärrä Raamatun tekstiä. Sanoma jää vieraaksi. Tämän vuoksi he tarttuvat mieluummin portugalin- tai eng­lanninkieliseen Raamattuun.
Yhtyneiden Raamattuseurojen käännöskonsultti Riikka Halme-Berneking

Käännämme merkityksiä, emme sanoja

Raamatunkäännöstyöpajan luokassa istuu toistakymmentä workshoppilaista.

Täällä saa perustiedot siitä, mitä käännöstyö tarkoittaa ja merkitsee, millaisia käännöstapoja on, miten kääntäminen tapahtuu ja millaiset asiat vaikuttavat kääntämiseen.
Yhtyneitten Raamattuseurojen käännöskonsultti Gerrit van Steenbergen

Käännöskonsultit teettävät harjoituksia, joilla selvitetään, miten käännöskandidaatit käyttävät kieltä, ymmärtävät opetusta ja miten he selviäisivät vaativasta tehtävästä.

Vasta täällä olen oppinut, mitä raamatunkääntäminen tarkoittaa meidän ajassamme. Pastori Martha Kanyemba

Martha kertoo, että kääntäjien haasteena tulee olemaan oikeiden ilmausten löytäminen, jotta käännös palvelee nuoria. Mikä asia Marthalle jää mieleen työpajasta?

Konteksti on keskeinen termi. Pitää ymmärtää, mikä on tekstin asiayhteys.
Martha Kanyemba

Ihmiset ovat motivoituneita ja suhtautuvat vakavasti aiheeseen. He eivät malta edes lähteä tauoille.

Ryhmässä on hyvin lahjakkai­ta ihmisiä. Olen toiveikas, että hyvät kääntäjät löytyvät. Gerrit van Steenbergen

Raamatunkäännöstyö on sitkeää työtä. Viikon lopuksi päätetään, keitä ehdotetaan kääntäjiksi, mutta kirkot tekevät lopullisen pää­töksen. Hankkeen toteutuksesta vastaavat Namibian ja Angolan Pipliaseurat yhteistyössä paikallisten kirkkojen kanssa. Kumppa­neina hankkeessa toimivat Suomen Pipliaseura, Suomen Lähetys­seura sekä Seed Company -järjestö.

Varsinainen käännöstyö alkaa tammikuussa ja kestää noin kymme­nen vuotta.