Muutosvoimana lukutaito: Turkana-naiset haluavat oppia lukemaan
Turkana on toiseksi suurin lääni Keniassa. Samalla se kuuluu myös kaikkein köyhimpiin lääneihin. Väestöstä 87 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella saaden elantonsa karjasta ja maanviljelystä.
Lukutaidottomuus on hyvin yleistä, sillä vain puolet kouluikäisestä lapsista menee kouluun. Tämä on huomattavasti alle Kenian keskitason koulunkäyntiluvuissa. Turkana-aikuisista lukutaitoisia on vain noin 20 prosenttia.
Kynän kädessä pitäminen oli minun elämäni melkoinen merkkipaalu. Oppimisen kokeminen on tapahtunut yksin Jumalan armosta, opiskelija Christine Nataba kertoo.
Turkanan läänin koulutusasioita johtava viranomainen on nainen. Hän ja muut naisjohtajat, kuten naispuoliset kyläpäälliköt, ovat keskeisiä roolimalleja naisille ja tytöille opiskelun merkityksestä. Kenian Pipliaseura lukutaitotyön koordinaattori Joseph Irungu kertoo käytännön havaintojaan:
Naisjohtajat ovat esimerkkejä siitä, miten luku- ja kirjoitustaito avaa ovia eteenpäin. Johtavassa asemassa olevilla naisilla on merkitystä myös kylien miehille. Naiset saavat kokonaiset perheet tulemaan oppimisen piiriin.
Joseph Irungu selvittää, miten naisnäkökulman esittäminen ulottuu lukutaitoryhmien materiaaleihin.
Opiskelumateriaalit ovat kulttuurisensitiivisiä eli niiden aihepiirit liittyvät turkanoitten tuttuun kyläelämään. Samoin materiaaleissa on tietoisesti mietitty, millaisena naisen rooli esitetään kuvissa ja kertomuksissa. Käytämme kertomuksia, joista käy ilmi, miten naiset toimivat johtajina. Materiaaleissa puhutaan myös terveellisen ravinnon merkityksestä raskaana oleville naisille.
Kansainvälisenä lukutaitopäivänä juhlitaan
Kenian Pipliaseura juhlistaa vuosittain kansainvälistä lukutaitopäivää. Juhlan teemat liittyvät yleensä lukutaitoon, monikielisyyteen ja osallisuuteen
Juuri ennen koronarajoitusten tiukkenemista Turkanan läänin lukutaitojuhlaan saapui lähes 600 opiskelijaa. He toivat tervehdyksensä lauluilla, joiden sanoma julisti koulutuksen tärkeyttä. Naiset lauloivat siitä, miten lukutaito oli auttanut heitä kehittymään. Laulujen sanomalla he myös rohkaisivat muita kyläläisiään liittymään opiskeluryhmiin.
Lukutaito-ohjelman vaikutukset nähtävissä
Turkanankielisen työn vaikutuksia on jo näkyvissä. Nuorten tyttöjen parissa kiinnostus lukutaidon opiskeluun on kasvanut.
Lukutaito-ohjelmaan sisältyy valistustyötä vanhemmille, jotta nämä sallisivat tyttärilleen myös virallisen koulunkäynnin. Koulussa tytöt oppivat monia hyödyllisiä taitoja elämää varten. He oppivat vieraita kieliä kuten englantia ja voivat päästä opiskelemaan pidemmällekin. Myös monet tytöt itse ovat kieltäytyneet avioliitosta hyvin nuorina ja halunneet mennä kouluun.
Joseph Irungulla on kertoa esimerkki eräästä kylästä.
Eräs nuori lukutaito-opiskelija otti pois osan kaulakäädyistään. Tällä hän viestitti sitä, ettei aio vielä avioitua vaan jatkaa opiskelua virallisen koulun alaluokilla. Kaulakorut kuuluvat turkanakulttuurissa oleellisesti naisen elämään. Tietynlaisella kaulakäädyllä tyttö osoittaa olevan valmis menemään naimisiin.
Nuorten tyttöjen ajatuksia sanoittaa 14-vuotias Christine Nangolol seuraavasti:
Lukutaidon opiskelu on muuttanut elämääni. Minulle on valjennut kouluttautumisen merkitys. Nyt pystyn jo lukemaan sujuvasti ja kirjoittamaan hyvin. Tämän lukutaitokurssin jälkeen, aion jatkaa opintoja kolmannella luokka-asteella virallisessa koulussa.
Teksti: Satu Toukkari
Kuvat: Joseph Irungu, Kenian Pipliaseura