Miljoonat tansanialaiset odottavat Isän sanoja äidinkielellään 

Palaa hetkeksi lapsuuden muistoihin. Jumalanpalvelukseen, kenties seurakuntasi leirille tai kerhoon, pyhäkouluun? Hetkiin, kun ensimmäisen kerran astuit mukaan Raamatun ihmeellisiin tarinoihin. Ne olivat hyviä hetkiä. 

Tansaniassa, Afrikan itäisellä rannikolla, miljoonat ihmiset odottavat, että pääsisivät osallisiksi noihin tarinoihin. Siksi Pipliaseura tekee käännöstyötä myös siellä, savannien ja mangrovemetsien mosaiikin halkoman maan, vähemmistökansojen parissa.  

Raamattu äidinkielellä on lahja tuleville sukupolville 

Kilimanjaron lumisilta huipuilta Tyynenmeren rantaviivaan ulottuu Tansania, YK:n arvion mukaan noin 65 miljoonan asukkaan valtio. Vaikka talous on viime vuosina kasvanut, niin on myös ihmisten eriarvoisuus: äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrää on vaikea vähentää.   

Väestönkasvu, terveydenhuollon ja talouden haasteet, mutta myös tarve henkiseen pääomaan – erityisen vaikeassa asemassa elävät Tansanian vähemmistökieliä puhuvat kansat. Nämä asun, njamwezin, fipan ja njihan puhujat, miltei kolme miljoonaa ihmistä, odottavat.  

He odottavat sanoja, joita ymmärtäisivät ja oppisivat lukemaan. Sanoja, jotka lohduttaisivat ja antaisivat uskoa tulevaan. He odottavat Raamattua omalla kielellään.   

”Raamattu on enemmän kuin vain kirja” 

Suomen Pipliaseura on ollut mukana Tansanian raamatunkäännöshankkeessa vuodesta 2020. Käännöskonsultin, Chris Pekka Wilden opastuksella työ vähemmistökielten parissa on edennyt hyvin. Kesäkuussa 2023 asun- ja njamwezinkielisistä Raamatuista on käännetty kahdeksan kirjaa, fipan- ja njihankielisistä kaksi.  

Työtä tehdään neljässä vaiheessa: Ensin kääntäjä laatii tekstistä raakakäännöksen, jonka jälkeen kääntäjän kollegat tarkistavat raakakäännöksen sisällön ja kieliasun. Näin varmistetaan, että käännöksen kieli vastaa sovittuja käytänteitä ja normeja.  

Kolmannessa vaiheessa kielenhuollettua käännöstä testataan valikoidun kommentointiryhmän avulla, millä puolestaan varmistamaan, että tavallinen lukija ymmärtää käännöksen.  

Kun testauksen yhteydessä havaitut ongelmat on korjattu, käännöskonsultti tarkistaa käännöksen Raamatun alkukielistä tekstiä vastaan, jolloin korjataan mahdolliset ongelmat tai puutteet. Tämän jälkeen voidaan käännöksen katsoa olevan valmis.  

– Kääntäjillä on keskeinen rooli projektin onnistumisessa. He puhuvat käännettävää kieltä äidinkielenään, ja he myös edustavat paikallisia kirkkoja ja seurakuntia. Raamatunkäännöstyö on haastavaa, ja se vaatii motivaatiota ja pitkäaikaista sitoutumista. Kiitos, jos muistatte kääntäjiä esirukouksin!, Chris Pekka Wilde vetoaa. 

Työ kiittää tekijöitään päivittäin. – Raamattu on enemmän kuin vain kirja. Se on minun uskoni perusta kristittynä, asunkielinen raamatunkääntäjä Imani Chediel Mgonja hymyilee.  

Vanhat tekstit luovat pohjaa uudelle 

Miksi Raamattua sitten käännetään? Meidän ei tarvitse katsoa kovinkaan kauas nähdäksemme, kuinka merkittävästä työstä lopulta on kysymys. Juhlimme aina huhtikuussa suomen kielen ja Mikael Agricolan päivää. Agricolan, jonka raamatunsuomennos 1500-luvulla loi kirjakielemme pohjan.  

Tänään minä kirjoitan ja sinä luet tekstiäni, koska meillä on tuo historia. Raamattu ja sen kieli luo merkityksiä, kieli synnyttää yhteisöllisyyttä, kieli luo kansoja. Se tekee vahvaksi.  

Mutta palataan takaisin Tansaniaan.  

Sielläkin tavoitteena on, että uusi raamatunkäännös tukee lukutaitoa sekä vähemmistökielten ja kulttuurien kehittymistä ja säilymistä. Käännöstyön edetessä tavoitteena on tuottaa myös alkeislukutaitomateriaalia heikkolukutaitoisille.  

Miljoonat asun, njamwezin, fipan ja njihan puhujat katsovat toiveikkaina tulevaan. Suomen Pipliaseura on siellä heitä varten. 

Kuten fipan käännösprojektin kääntäjä Judith Emmanuel toteaa: 

– Emme käännä Raamattua vain itsellemme tai koko kansallemme. Käännämme Raamattua myös tuleville sukupolville. 

Teksti: Mikko Huttunen
Kuvat: Chris Pekka Wilde 

Artikkeli on julkaistu Piplia-lehdessä 3 / 2023.
Tilaa ilmainen Piplia-lehti kotiisi tai lue verkossa.